työkone auto 690x308px

Työkoneet

Julkinen sektori hankkii muun muassa kuljetuksiin sekä infrastruktuurin rakentamiseen ja ylläpitoon liittyviä urakoita, joissa käytetään työkoneita ja raskasta kuljetuskalustoa. Osa julkisen sektorin organisaatioista hankkii kone- ja kuljetuskalustoa myös omaan omistukseen. Kaikissa näissä hankinnoissa on mahdollista tehdä ympäristöystävällisiä valintoja.

Ajoneuvo- ja polttoaineteknologia on kehittynyt merkittävästi, joten aiempaa ympäristöystävällisempää kalustoa on nykyisin saatavilla. Kun kyse on urakkahankinnasta, kaluston lisäksi ympäristökuormitukseen voidaan vaikuttaa urakan toteutustavoilla ja urakoitsijan käytössä olevilla, ympäristövaikutukset huomioivilla rutiineilla.

Erityisesti urakkahankinnoissa markkinavuoropuhelun merkitys korostuu, sillä urakoitsijat ovat usein pienempiä, paikallisia yrityksiä. Kun hankintaorganisaatio tekee markkinakartoitusta alueen urakoitsijoiden mahdollisuuksista vastata ympäristövaatimuksiin, osataan vaatimustaso asettaa sopivalle tasolle. Muuttuvista ympäristökriteereistä kannattaa viestiä jo etukäteen, jotta potentiaaliset tarjoajat ehtivät reagoida muutokseen.

Merkittävimmät ympäristövaikutukset

Merkittävin osa työkoneiden ja kuorma-autojen ympäristövaikutuksista syntyy käytön aikana. Ajon aikaiseen ympäristökuormitukseen vaikuttavat erityisesti kaluston ominaisuudet, mutta myös ajotavalla sekä työvaiheiden ja reittien suunnittelulla on merkitystä.

Käytön aikaisista ympäristövaikutuksista merkittävimpiä ovat hiilidioksidipäästöt sekä terveydelle haitalliset pakokaasupäästöt. Yli 90 prosenttia kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy tieliikenteessä ja tästä 40 prosenttia muista kuin henkilöautoista. Yli puolet terveydelle haitallisista hiilimonoksidi- eli häkäpäästöistä ja noin puolet hiilivety- ja typenoksidipäästöistä ovat peräisin liikenteestä.

Työkoneen tai kuorma-auton pakokaasupäästöt ovat yleensä henkilöauton päästöjä huomattavasti suuremmat. Lisäksi raskaan kaluston ja työkoneiden käyttö aiheuttavat melua. Terveydelle haitallisten pakokaasupäästöjen ja melun merkitys korostuu (tiheän) asutuksen läheisyydessä.

Vaikka käyttövaihe on ympäristön kannalta merkittävin, kone- ja kuljetuskaluston elinkaaren muissakin vaiheissa syntyy haitallisia ympäristövaikutuksia. Nämä liittyvät esimerkiksi ajoneuvon valmistuksessa tarvittaviin raaka-aineiden louhintaan, ajoneuvon käytöstä poistamiseen sekä renkaiden ja voiteluöljyjen sisältämiin haitallisiin aineisiin.

Lainsäädäntö

Laki ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa

Laki ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa (1509/2011) koskee ajoneuvojen ja henkilökuljetuspalvelujen hankintaa.  Laissa julkiset hankintayksiköt on velvoitettu huomioimaan tieliikenteen moottoriajoneuvojen energiankulutus, hiilidioksidipäästöt ja typenoksidi- hiilivety- ja hiukkaspäästöt. Näiden lisäksi hankintayksikkö voi halutessaan huomioida myös esim. melupäästöt. Velvoite koskee N-luokan kuljetusajoneuvojen hankintaa, mutta ei esimerkiksi työkoneiden tai urakoiden hankintaa. (N-luokan ajoneuvot ovat tavaroiden kuljetukseen soveltuvia ajoneuvoja. N1-luokka tarkoittaa pakettiautoja, joiden kokonaismassa on enintään 3,5 tonnia. N2-luokka tarkoittaa enintään 12 tonnin painoista ja N3-luokka yli 12 tonnin kuorma-autoa. N2- ja 3-luokat ovat siis raskasta kalustoa.)

Raskaan kaluston pakokaasupäästöjä säännellään tyyppihyväksyntädirektiivillä

Ajoneuvojen terveydelle haitallisten päästöjen enimmäisrajoista säädetään EU:n tyyppihyväksyntädirektiivissä. Päästöjen enimmäisrajat on asetettu EURO-luokituksella. Säänneltäviin päästöihin kuuluu muun muassa häkä, typenoksidit, pienhiukkaset ja hiilivedyt. Mitä suurempi EURO-luokka, sitä puhtaampia pakokaasupäästöt ovat. Rajoja tiukennetaan asteittain noin viiden vuoden välein ja uuden EURO-luokan käyttöönottoon liittyy aina noin vuoden mittainen siirtymävaihe. Sen jälkeen kaikkien markkinoille asetettujen ajoneuvojen on oltava uusien määräysten mukaisia.

Raskaan kaluston EURO-luokat ilmaistaan roomalaisilla numeroilla. Voimassa oleva standardi on EURO VI. Kaikki tammikuusta 2014 lähtien ensirekisteröidyt raskaat ajoneuvot täyttävät tämän normin. EU:ssa on myös käytössä vapaaehtoinen ympäristöstandardi EEV (enhanced environmentally friendly vehicle), joka asettuu EURO V ja VI väliin.

Yhteenveto kaikki EURO-luokat voimaantulovuosineen:

  • EURO I: 1993
  • EURO II: 1997
  • EURO III: 2001
  • EURO IV: 2006
  • EURO V: 2009
  • EURO VI: 2014

Työkoneiden pakokaasupäästöjä säätelevä Stage-luokitus

Liikkuvien työkoneiden pakokaasupäästöjä säädellään EURO-luokitusta muistuttavalla Stage-luokituksella . Sääntely alkoi vuonna 1997 voimaan tulleella direktiivillä (97/68/EY) ja sen jälkeen Stage-luokkia on asteittain kiristetty ja sääntelyn piiriin kuuluvien koneiden joukkoa on laajennettu. Suomessa viimeisin Stage-direktiivi on pantu täytäntöön asetuksella (398/2005). Säänneltyihin päästöihin kuuluvat häkä, typenoksidit, pienhiukkaset ja hiilivedyt. Viimeisimmissä vaiheissa (III ja IV) myös ammoniakkipäästöt ovat tulleet mukaan.

Stage I standardit tulivat voimaan 1999 dieselmoottorilla varustetuille työkoneille. Stage II astui voimaan 2001−2004 moottoritehosta riippuen. Sen vaikutusalaan kuuluvat muun muassa puskutraktorit, kaivinkoneet, lumiaurat, tienhoitokoneet. Vuonna 2002 sääntely laajeni myös bensiinikäyttöisiin, alle 19 kW:n moottoreihin.

Stage III on jaettu kahteen alavaiheeseen IIIA ja B. Nämä vaiheet ovat tulleet voimaan koneen moottoritehosta (19−560 Kw) riippuen vuosina 2006–2013 (IIIA 2006−2007 ja IIIB 2011−2013). Vaiheeseen II verrattuna vaiheen IIIB hiukkasraja-arvot kiristyivät 90 %, mikä on käytännössä tehnyt hiukkassuodattimesta pakollisen.

Stage IV tuli voimaan vuonna 2014. Se koskee työkoneita, joiden moottoriteho on 56−130 kW. Hiilimonoksidin, hiilivetyjen ja hiukkaspäästöjen osalta Stage IV ei sisällä kiristyksiä verrattuna Stage IIIB:hen. Typenoksidipäästöjen raja-arvot sen sijaan kiristyivät 80−90 % moottoritehon mukaan. NOX-vaatimuksen täyttäminen edellyttänee pakokaasujen SCR-jälkikäsittelyä (urealiuos).

Tällä hetkellä EU:ssa neuvotellaan uudesta työkoneiden hiukkas- ja pakokaasupäästöjä säätelevästä asetuksesta, joka korvaisi nykyisen työkoneita koskevan direktiivin ja sen kansallisen täytäntöönpanon. Uuteen asetukseen sisältyisi myös Stage V. EU-komissio on tehnyt asetuksesta ehdotuksen syyskuussa 2014.

Yhteenveto Stage-vaiheet voimaantulovuosineen:

  • Stage I: 1999
  • Stage II: 2001-2004 moottoritehosta riippuen
  • Stage IIIA: 2006-2007 moottoritehosta riippuen
  • Stage IIIB: 2011-2013 moottoritehosta riippuen
  • Stage IV: 2014

Moottoriajoneuvojen melutasoa koskeva sääntely

Tieliikennekäyttöön tarkoitettujen moottoriajoneuvojen melutasoja on säädelty Euroopan yhteisössä vuodesta 1970. Direktiivi 70/157/ETY oli voimassa pitkään ja sen alaisuudessa meluraja-arvoja tiukennettiin viimeksi 1995. Tällöin kuorma-autojen suurin sallittu melutaso asetettiin 77–80 desibeliin (A-painotettu) moottoritehon mukaan.

Vuonna 2014 on tullut voimaan uusi asetus 540/2014 moottoriajoneuvojen ja vara-osavaimennusjärjestelmien melutasosta, joka korvaa aiemman lainsäädännön. Uudessa asetuksessa moottoriajoneuvojen melurajoja kiristetään kolmessa vaiheessa. Melun raja-arvot vaihtelevat moottorin nimellistehon mukaan ja huomioon on otettu myös uudet, entistä suuremmat yhdistelmäajoneuvot. Ensimmäisessä vaiheessa kuorma-autojen raja-arvot pysyvät kutakuinkin ennallaan. Ensimmäinen vaihe tulee voimaan 1.7.2016. Toisessa vaiheessa raja-arvoa lasketaan 2 dB:llä ja kolmannessa vielä 1−2 dB:llä. Toinen vaihe tulee voimaan 2020−2022 ja kolmas 2026−2027. Uusi asetus sisältää myös esim. uuden melutasojen testimenetelmän, jonka on tarkoitus kuvastaa paremmin todellisia ajotapoja.

Koska vuoden 2014 asetuksen 1. vaiheen meluraja-arvot tulevat voimaan vuonna 2016, ovat vuoden 1995 melurajat vielä toistaiseksi voimassa.

Työkoneiden melutasoa koskeva sääntely

Vuonna 2000 tuli voimaan ulkona käytettävien laitteiden melupäästöjä rajoittava direktiivi 2000/14/EY. Sen piiriin kuuluvat monet työkoneet kuten tiehöylät, kaivinkoneet, asfaltinlevittimet, jyrät ja puskutraktorit. Melurajat vaihtelevat konetyypin ja moottoritehon mukaan. Direktiiviä muutettiin joiltakin osin vuonna 2005 (direktiivi 2005/88/EY), mutta melurajoitukset pysyivät samana.



Sisältö päivitetty ja tarkastettu 25.1.2016 (Isa-Maria Bergman ja Satu Hyrkkänen)


Työkoneet

Raskaalle kalustolle ja työkoneille asetettavat ympäristövaatimukset

Hankintaorganisaatio voi vähentää työkoneista ja kuorma-autoista aiheutuvia ympäristövaikutuksia asettamalla kalustolle ympäristökriteerejä. Kriteerejä voi käyttää sekä oman kaluston hankinnassa että urakoiden kilpailuttamisessa. Yleensä vaatimuksia ei uloteta tilapäiskalustoon.
Jos harkitaan oman kaluston hankkimista, on hyödyllistä ensin selvittää, kannattaisiko kalusto vuokrata. Työ- ja kuljetuskaluston tuotanto vaatii paljon raaka-aineita. Jos kone tai ajoneuvo tulisi seisomaan pitkiä aikoja käyttämättömänä, säästää vuokraaminen ympäristöä ja usein myös rahaa.

Säännellyt pakokaasupäästöt

Kuorma-autoilta voi vaatia tiettyä EURO-luokitusta ja työkoneilta vaihe- eli Stage-luokitusta pakokaasupäästöjen vähentämiseksi. Vähimmäisvaatimusta paremmasta EURO- tai vaiheluokasta voi antaa lisäpisteitä. Työkoneille, jotka eivät kuulu päästöluokkasääntelyn piiriin, voidaan asettaa ikäraja. Työkoneiden osalta kannattaa myös varmistaa, onko koneessa katalysaattoria. Pakokaasupäästövaatimuksiin kannattaa panostaa varsinkin tiheän asutuksen välittömässä läheisyydessä.

Kuorma-auton EURO-luokka näkyy yleensä rekisteröintitodistuksessa (I-osan [tekninen osa] "Erikoisehdot ja huomautukset" -kohta). Jos päästöluokkatieto puuttuu ko. kohdasta, tieto pitää täydentää rekisteröintitodistukseen katsastustoimipaikalla.

Työkoneiden päästöluokasta ei aina ole yhtä helposti saatavilla tietoa. Koska myös käyttöönottovuosi määrittää työkoneen päästöluokkaa, todentamisen helpottamiseksi voi Stage-luokan rinnalle/tilalle asettaa vaatimuksen työkoneen käyttöönottovuodesta.

Kaluston päästöluokkaa voi parantaa myös jälkiasennettavilla puhdistuslaitteilla (ns. retrofit). Tällaisessa tapauksessa tarjoukseen on kuvattava toteutetut/toteutettavat tekniset parannustoimenpiteet. Lisäksi tarjoukseen on liitettävä tavarantoimittajan dokumentti järjestelmän vaikutuksesta päästöihin sekä rekisteriotteen erikoisehtojen asianomainen merkintä.

Kansainvälisesti on hyväksytty uusi normi, E-sääntö 132, jonka mukaan jälkikäsittelylaitteita voidaan hyväksyä.

Suosittelemme kysymään mahdollisilta tarjoajilta heidän kalustonsa päästöluokista tarjouspyynnön valmisteluvaiheessa. Näin osaatte asettaa vaatimustason oikein. Lisäpisteitä voi antaa vähimmäisvaatimustasoa puhtaammasta kalustosta. Jos tavoitteena on kiristää vaatimuksia on hyvä ilmoittaa siitä hyvissä ajoin, jopa vuosi ennen varsinaista kilpailutusta. Näin urakoitsijat ehtivät valmistautua kilpailutukseen joko investoimalla uuteen kalustoon tai nostamalla päästöluokkatasoa jälkiasennuslaitteilla.

Urakkahankinnoissa urakoitsijoita voi kannustaa päästöluokaltaan puhtaampaan kalustoon sisällyttämällä sopimukseen bonuksia koskeva ehtoja. Esimerkiksi Ruotsissa ja Hollannissa urakoitsijalle saatetaan maksaa pieni bonus perustuen vähimmäisvaatimusta paremmalla kalustolla tehtyihin työtunteihin.

Suomessa kuljetus- ja maarakennusalan kalusto vaihtelee suuresti. Kaluston teknis-taloudellinen elinkaari on noin 17 vuotta, tietyillä vähässä käytössä olevilla työkoneilla se voi olla huomattavasti pidempi. Tässä vaiheessa yrittäjän on aiheellista investoida uuteen kalustoon tai tehdä parannuksia olemassa olevaan. EURO III ja Stage I normit täyttävä kalusto ovat elinkaarensa päässä vuoteen 2020 mennessä.

Tietyillä kaupunkialueilla voi olla perusteltua asettaa tiukempi päästöluokkavaatimus, jos ilmanlaadulle asetetut tavoitteet näin edellyttävät.



Esimerkkivaatimus
Kaluston tulee täyttää EURO III ja/tai Stage II normin päästövaatimukset. Urakassa käytetty kalusto ei saa olla 15 vuotta vanhempi. Jälkiasennuslaitteilla varustettu ajoneuvo/työkone hyväksytään.

Vaatimukset eivät koske tilapäiskalustoa, joka on käytössä alle kaksi viikkoa.



Energiatehokkuus ja hiilidioksidipäästöt

EURO- ja vaiheluokitukset eivät koske CO2-päästöjä. Raskaalle kalustolle ja työkoneille ei vielä ole olemassa virallisesti hyväksyttyä tapaa mitata hiilidioksidipäästöjä ja energiatehokkuutta.

Keskeisimmät keinot energiatehokkuuden ja CO2-päästöjen huomioimiseksi urakkahankinnoissa ovat taloudellinen ajotapa sekä polttoaineenkulutuksen ja ajotavan seurantajärjestelmät. Jos hankintaorganisaatio haluaa edistää urakan energiatehokkuutta, suosittelemme keskittymään näihin.

Energian/polttoaineen kulutuksen seuranta ei itsessään vähennä ilmastokuormitusta, mutta se mahdollistaa energiatehokkuuden systemaattisen parantamisen (lähtötason määrittely, toimenpiteiden kohdistaminen, tavoitteiden toteutumisen seuranta). Edellytyksenä on, että urakoitsija käy seurannasta saatavaa tietoa läpi ja hyödyntää sitä toiminnan kehittämisessä. Karkeimmillaan seuranta koskee polttoaineen kokonaiskulutusta, mutta erilaisten järjestelmien avulla kulutusta voidaan seurata tarkemmin, esim. ajoneuvo- tai kuljettajakohtaisesti.

Taloudellinen ajotapa on toinen keskeinen keino vähentää kone- ja kuljetuskaluston CO2-päästöjä. Se voidaan omaksua esim. koulutuksessa, joka on tehokkaampaa sisältäessään myös ajoharjoittelua. Koulutuksesta saatava säästö polttoaineenkulutuksessa on pitkällä aikavälillä 5-10 %. Raskaan kaluston ammattikuljettajat käyvät lain mukaan säännöllisesti ennakoivan ajon opetuksessa (suoritetaan yleensä teoriakurssina), mutta lisäksi heille on tarjolla vapaaehtoisia, ajoharjoittelua sisältäviä taloudellisen ajotavan kursseja. Työkoneiden kuljettajille koulutustarjontaa on hyvin vähän tai ei ollenkaan.

Ajotavan seuranta- ja opastusjärjestelmät tehostavat ajotavan taloudellisuutta. Ne voivat kasvattaa taloudellisen ajotavan oppimisesta koituvan polttoainesäästön jopa 15 %:iin, jos järjestelmien keräämää tietoa hyödynnetään yrityksen toimintatapojen kehittämisessä.

Lisäksi energiatehokkuutta voidaan parantaa seuraavilla toimenpiteillä:

  • ajoreittien optimointi, siirtoajojen minimointi (saatavilla myös optimointiohjelmistoja)
  • energiatehokkuuden huomioiminen kalustovalinnoissa (ajoneuvon paino, aerodynamiikka ynnä muut voivat vaikuttaa polttoaineen kulutukseen enimmillään jopa 30 %)
  • tyhjäkäynnin välttäminen
  • renkaiden ja rengaspaineiden oikea valinta (vaikutus polttoaineen kulutukseen 5 %)
  • energiankulutusta pienentävät voiteluaineet (vaikutus 1-2 %).


Urakkahankinnoissa suosittelemme kiinnittämään huomiota siihen, miten ympäristövaikutukset huomioidaan kyseisen urakan toteutuksessa. Yleisin keino on vaatia tarjoajalta urakkakohtaista ympäristösuunnitelmaa.

Suosittelemme sisällyttämään vaadittuun ympäristösuunnitelmaan myös suunnitelma energiatehokkuuden parantamiseksi. Täten urakoitsijoille annetaan mahdollisuus valita itselleen sopivat energiatehokkuustoimenpiteet. Parhaimmillaan suunnitelma sisältää arvion käytetyn energian määrästä ja laadusta, kuvauksen toteutettavista säästötoimenpiteistä ja arvion säästöpotentiaalista. Suunnitelman laatu voi olla yhtenä kokonaistaloudellisuuden vertailukriteerinä. Lisäpisteitä voi antaa esimerkiksi ajotavan tai polttoainekulutuksen systemaattisesta seurannasta tai ajoharjoittelua sisältävästä taloudellisen ajotavan koulutuksesta.

On tärkeää varmistaa vaadittujen toimenpiteiden toteutuminen raportointia ja tarkastuksia koskevilla sopimusehdoilla ja sisällyttää asia urakan seurantakokouksiin.



Esimerkkivaatimus
Tarjoajan on esitettävä urakkakohtainen ympäristösuunnitelma, jossa on kuvattu energiatehokkuutta edistävät toimenpiteet urakan aikana.

Taloudellisen ajotavan koulutuksen painottaminen lisää myös turvallisuutta. Sitä kannattaa siksi painottaa hankinnassa.


Esimerkkivaatimus
Kaikki kuljettajat ovat suorittaneet taloudellisen ajotavan koulutuksen.



Hankintaoppaita

Energiatehokkaat pumput

Energiatehokkaat pumput (pdf) (765.3 KB)
Julkaistu 2011
Laajuus
32 s.

Lue ensin: Näin käytät hankintaohjeitamme

Oppaan tarkoitus on ohjata pumppujen hankintaa siten, että moottoreiden energiatehokkuus tulee huomioitua hankintaprosessin aikana. Opas on suunnattu teollisuuden sekä palvelu- ja julkisen sektorin käyttölaitteita hankkiville henkilöille.


Energiatehokkaat sähkömoottorit

Energiatehokkaat sähkömoottorit (pdf) (410.8 KB)
Julkaistu 2011
Laajuus 32 s.

Energiatehokkaat sähkömoottorit liite (pdf) (493.2 KB)
Julkaistu 2011
Laajuus 1 s.

Lue ensin: Näin käytät hankintaohjeitamme

Oppaan tarkoituksena on ohjata sähkömoottoreiden hankintaa siten, että moottoreiden energiatehokkuus tulee huomioitua hankintaprosessin aikana. Opas on suunnattu teollisuuden sekä palvelu- ja julkisen sektorin käyttölaitteita hankkiville henkilöille. Oppaan mukana tulee A4-kokoinen liite hankintaprosessista.


Energiatehokkaat paineilmaa käyttävät laitteet

Paineilmaa käyttävät laitteet (pdf) (1.8 MB)
Julkaistu 2010
Laajuus 34 s.

Paineilmaa käyttävät laitteet liite (pdf) (502.2 KB)
Julkaistu 2010
Laajuus 34 s.

Lue ensin: Näin käytät hankintaohjeitamme

Oppaan tarkoituksena on ohjata paineilmaa käyttävien laitteiden hankintaa siten, että paineilman energiatehokkuus tulee huomioitua hankintaprosessin aikana. Opas on suunnattu teollisuuden käyttölaitteita hankkiville henkilöille, mutta se voi olla hyödyksi myös julkisille toimijoille (esimerkiksi kunnallistekniikan alalla). Oppaan mukana tulee A4-kokoinen liite hankintaprosessista.


Työkoneet

Helsingissä pyritään energiatehokkaaseen katujen kunnossapitoon

Helsingissä alueurakoiden kilpailutuksissa tarjoajilta vaaditaan urakan ominaispiirteet huomioon ottava ympäristöselvitys. Selvityksessä käsiteltävät asiat liittyvät muun muassa energiatehokkuuteen ja polttoaineen säästöön, melun- ja pölyntorjuntaan sekä jätteiden ja kemikaalien käsittelyyn. Lisäksi kalustolle asetetaan vähimmäisvaatimuksia ja vertailuperusteita terveydelle haitallisten pakokaasupäästöjen rajoittamiseksi.

Ympäristöselvitys pisteytetään osana laatuarviointia ja sen painoarvo on 5,4 % kokonaispisteistä. Helsingin kokemus on, että selvitysten laatu vaihtelee melko paljon – ympäristöasioihin panostaneet tarjoajat saavat selkeästi enemmän pisteitä ympäristöosiosta. Tarjousvaiheen ympäristöselvitys toimii pohjana ympäristösuunnitelmalle, joka voittaneen tarjoajan pitää hyväksyttää tilaajalla urakkasopimuksen alkaessa.

Helsingissä kunnossapitourakoitsijoilta edellytetään, että he seuraavat polttoaineen kulutusta ja raportoivat siitä tilaajalle neljännesvuosittain. Urakan ympäristöselvityksessä tulee myös kuvata, miten urakassa pyritään vähentämään ajokilometrejä. Pisteitä voi saada esim. reitityksen optimoinnista. Lisäksi Helsingissä on käynnistynyt pilottiprojekti allianssimuodossa toteutettavasta urakasta, jossa energiatehokkuuden parantaminen on otettu osaksi ympäristösuunnitelmaa.

Ympäristöselvityksessä on ilmoitettava, millaista taloudellisen ajotavan koulutusta kuljettajat ovat saaneet ja miten heitä tullaan kouluttamaan urakan aikana. Maksimipisteet saa, jos kaikki kuljettajat ovat olleet ajotapakoulutuksessa viimeisen kolmen vuoden aikana. Taloudellisen ajotavan koulutusten todentaminen on ollut osittain hankalaa alan kirjavien todistuskäytäntöjen vuoksi.

Terveydelle haitallisten pakokaasupäästöjen rajoittamiseksi Helsingissä kalustolle on perinteisesti asetettu ikävaatimus. Vähimmäisvaatimuksena on käyttöönottovuosi 2002 kaikelle kalustolle paitsi tiehöylille.  Käytännössä tämä vastaa raskaan kaluston päästöluokkaa EURO III ja työkoneiden luokkaa Stage II. Vaatimukset eivät koske tilapäiskalustoa, joka on käytössä alle kaksi viikkoa.

Ikävaatimuksen voi täyttää myös jälkiasennettavan puhdistuslaitteiston avulla. Lisäteknologian asentaminen todennetaan kolmannen osapuolen antamalla todistuksella, joka pitää olla johdettavissa tarjouksessa osoitettuun kalustoon.

 Tarjousten vertailussa annetaan lisäpisteitä vuotta 2002 uudemmasta kalustosta. Pisteytys on toteutettu portaittain niin, että urakoitsija saa sitä enemmän pisteitä, mitä uudempaa kalusto on.

Pakilan alueurakan pilottikohteessa kalustovaatimukset on ilmaistu päästöluokkina ja kuorma-autojen vaatimus nostettiin luokkaan EURO IV.

Kalustovaatimusten osalta kokemus on, että yritykset pystyvät vastaamaan niihin riittävän hyvin. Kalustovaatimusten käyttö on koettu sujuvaksi, mutta tarjousten pisteytyksessä CE-standardia alempien melupäästöjen todentaminen on ollut haastavaa sekä tilaajalle että tarjoajille.

Helsinki on laatimassa kunnossapidon ympäristövaatimusten tason nostamisesta tiekarttaa, jonka avulla muutoksista voidaan viestiä alueen yrityksille jo etukäteen.


Lisätietoja:
ympäristöasiantuntija Heidi Huvila, Helsingin kaupungin rakennusvirasto (HKR)


(Esimerkki lisätty 2015)


Työkoneet

Kysyttävää?

Ota meihin yhteyttä, autamme mielellämme.

hankintapalvelu@motiva.fi




Milloin kannattaa käyttää päästöluokkavaatimuksia ja milloin ikärajavaatimuksia?


Suosittelemme raskaalle kalustolle päästöluokkavaatimuksia, sillä niiden osalta päästöluokan todentaminen on selkeää.  EURO-luokka näkyy rekisteröintitodistuksessa (I-osan [tekninen osa] "Erikoisehdot ja huomautukset" -kohta). Jos päästöluokkatieto puuttuu ko. kohdasta, tiedon voi täydentää katsastustoimipaikalla.

Työkoneiden kohdalla päästöluokan todentaminen voi olla haastavampaa, sillä tietoa koneen Stage-luokasta ei ole aina helposti saatavilla. Todentamisen helpottamiseksi voi Stage-luokan rinnalle/tilalle asettaa vaatimuksen työkoneen käyttöönottovuodesta.

Lisäksi on otettava huomioon, että työkoneita koskeva päästöluokkasääntely ei ulotu aivan kaikkiin työkoneisiin (riippuen mm. moottorin tyypistä, tehosta ja koneen käyttötarkoituksesta). Sääntelyn ulkopuolisille työkoneille voi asettaa vain ikärajavaatimuksia. Lisäksi kannattaa tarkastaa, että työkoneessa on katalysaattori.


Kun uusi Stage-luokka on otettu käyttöön, on usein myös sääntelyn piiriin kuuluvien työkoneiden joukkoa laajennettu. Jos työkoneille haluaa asettaa vaatimuksen Stage-luokasta, kannattaa tarkistaa, mitkä työkoneet kuuluvat valitun luokan piiriin.  Lisätietoa löytyy esim.  Euroopan komission verkkosivuilta (englanniksi). (Lisätty 2015)



Miten energiatehokkuusasiat voisi ottaa huomioon katujen kunnossapidossa?


Keskeisimpiä keinoja edistää katujen kunnossapidon energiatehokkuutta ovat polttoaineen kulutuksen seuranta, taloudellinen ajotapa ja polttoaineenkulutuksen ja ajotavan seurantajärjestelmät.

Jos halutaan korostaa energiatehokkuutta tai kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä, voidaan urakoitsijoilta vaatia tarjousvaiheessa suunnitelmaa energiatehokkuuden parantamisesta urakan aikana osana tarjousta. Näin jokainen urakoitsija voi valita itselleen sopivimmat energiatehokkuuden toimenpiteet.

Lisätietoa urakan energiatehokkuudesta voi lukea Tietoa-välilehdeltä. (Lisätty 2015)



Miten voisimme kannustaa alueen kunnossapitourakoitsijoita uusimaan kalustoaan?


Yksi tapa lähestyä asiaa on järjestää markkinavuoropuhelu, jossa alueen urakoitsijoilta kysytään suoraan heidän näkemyksiään kaluston uusimisen suurimmistä esteistä ja kannustimista. Jos osa kunnossapidosta tapahtuu aliurakointina, kannattaa huolehtia, että myös aliurakoitsijat saavat äänensä kuuluviin vuoropuhelussa.

Kaluston ikää tai päästöluokkaa koskevat vähimmäisvaatimukset ja/tai vertailuperusteet antavat markkinoille signaalin, että uudempaan kalustoon investoiminen parantaa asetelmia kilpailutuksessa. Merkittävistä muutoksista kilpailutusten ympäristökriteereihin kannattaa tiedottaa riittävän ajoissa (minimissään 1-2 vuotta etukäteen), jotta urakoitsijoilla on aikaa reagoida muutoksiin.

Jos pääajatus kalustoinvestointeihin kannustamisen takana on alentaa terveydelle haitallisia pakokaasupäästöjä, kannattaa tarjouspyynnössä mainita, että myös jälkiasennettava puhdistuslaitteisto (retrofit) sallitaan tiukempien päästönormien täyttämiseksi. Päästöjä leikkaava lisäteknologia on kustannustehokas vaihtoehto kokonaan uuden ajoneuvon/työkoneen hankkimiselle, jos vain nykyisellä kalustolla on vielä ajovuosia jäljellä.

Kalustohankinnan ennakkosopimuksessa urakoitsija sitoutuu hankkimaan urakkaa varten uutta kalustoa, jos hän voittaa tarjouskilpailun. Edellytyksenä on, että urakoitsija saa tiedon hankintapäätöksestä riittävän ajoissa, sillä uuden kaluston toimitusaika voi olla varsin pitkä (esim. 5-7 kk).

Voidaan myös käyttää bonusjärjestelmää, jossa urakoitsijalle maksetaan pieni palkkio sen perusteella, paljonko työtunteja on tehty vähimmäisvaatimusta puhtaammalla kalustolla. (Lisätty 2015)



Onko ruohonleikkureille tai muille työkoneille ympäristökriteereitä?


EU:ssa on säädetty työkoneiden haitallisille pakokaasupäästöille enimmäispäästönormeja, samaan tapaan kuin ajoneuvoille on olemassa EURO-luokitus. Kyseinen, niin sanottu Stage-lainsäädäntö vähentää asteittain työkoneiden haitallisia päästöjä (CO, HC, NOx, PM) ja poistaa haitallisimmat koneet markkinoilta. Tämä toteutetaan tiukentamalla tyyppihyväksynnässä sovellettavia päästöstandardeja niin sanotulla Stage I–IV asteikolla. Päästöstandardit vaihtelevat työkoneen moottoritehon mukaan. Stage III -vaatimukset koskevat juuri dieselkäyttöisiä koneita ja vuosina 2011 ja 2012 markkinoille tulleita koneita.

Suosittelemme, että tarkistatte ostettavien koneiden moottoritehon (kWh), jonka pohjalta voi tarkistaa tarkemman päästöstandardin, ja jos haluatte uudempia koneita, voitte asettaa pakokaasupäästöjen osalta vaatimukseksi Stage III a tai b.Eli lyhyesti, vaatimuksena voi olla, että tuotteiden/koneiden tulee täyttää EU:n Stage IIIA päästönormit. (Päivitetty 2014)




Sivua päivitetty viimeksi 11.8.2016