tekstiilikuva

Tekstiilit

Tekstiilien merkittävimmät ympäristövaikutukset liittyvät energian ja vedenkäyttöön sekä ympäristölle ja terveydelle haitallisten kemikaalien käyttöön, joita käytetään kaikissa tuoteketjun vaiheissa, aina raaka-aineen tuotannosta valmiiseen vaatteeseen.


Elinkaaritarkastelujen perusteella tekstiilien merkittävimmät ympäristövaikutukset syntyvät

1. tekstiilien käytöstä: pesu, kuivaus ja silitys (energian ja vedenkäyttö).
2. raaka-aineiden tuotannosta tekstiilien valmistuksessa (puuvilla sekä tekokuidut, tekstiilien värjäys ja viimeistelyprosessit)


Vähäisempi ympäristökuormitus on sen sijaan langan ja kankaiden valmistuksella, vaatteiden ompelulla,kuljetuksilla, varastoinnilla ja tekstiilijätteellä.


Tekstiilien ympäristökuormituksen vähentäminen

Tekstiilien ympäristökuormitusta voidaan vähentää:

  • Pesemällä tekstiilit mahdollisimman alhaisissa pesulämpötiloissa ja pesuvälejä mahdollisuuksien mukaan harventamalla.
  • Hankkimalla käyttötarkoitukseen soveltuvia, käyttäjilleen mieluisia, mahdollisimman pitkäikäisiä tuotteita. Ennen uusien tekstiilien hankintaa kannattaa keskustella käyttäjien tarpeista ja toiveista.
  • Suosimalla puuvillatekstiileissä luomupuuvillaa.
  • Asettamalla kriteereitä haitallisten kemikaalien käytölle.
  • Suosimalla kierrätysmateriaaleja tekstiilien raaka-aineina tai huomioimalla tekstiilin hyötykäyttömahdollisuudet jo suunnitteluvaiheessa.
  • Asettamalla sosiaaliset kriteerit tekstiilien raaka-aineen tuotannolle ja valmistukselle.


Mitä materiaaleja kannattaa suosia?

Luonnonkuituja ja tekokuituja on vaikea asettaa ympäristövaikutusten kannalta paremmuusjärjestykseen, koska niiden valmistuksen ympäristövaikutukset ovat erilaisia. Puuvillan viljelyyn liittyy ympäristönäkökulmasta useita ongelmia, sillä se kuluttaa runsaasti vettä sekä vaatii paljon torjunta-aineita ja keinotekoisia lannoitteita.


Luonnonmukaisesti tuotetun puuvillan ja muiden luonnonkuitujen käyttö voi vähentää tuotteen ympäristövaikutusta merkittävästi.  Toistaiseksi vain noin yksi prosentti maailman puuvillan tuotannosta on luomu-tuotantoa. Luomupuuvillan tuotanto on lisääntynyt joka vuosi noin 40 % viimeisen kymmenen vuoden aikana, mutta sen osuus on vielä niin pieni, että luomupuuvillan saanti on epävarmaa. 


Perinteinen puuvillan viljely on terveydelle ja ympäristölle erittäin haitallista viljelyssä käytetyistä useista torjunta-aineista ja kemikaaleista johtuen. Luomuviljelyssä kemiallisten torjunta-aineiden käyttö ei ole sallittua. Koska tekstiilien valmistuksessa käytetään ympäristölle ja terveydelle haitallisia kemikaaleja, niiden käytölle kannattaa asettaa kriteereitä.


Tuotteen käyttötarkoitus ratkaisee materiaalivalinnan

Eri materiaaleja on vaikea asettaa paremmuusjärjestykseen niiden ympäristövaikutusten osalta. Siksi käyttötarve määrittelee materiaalivalinnan. Tavoitteena on mahdollisimman kestävä, likaa hylkivä, tarvittaessa paloturvallinen, tuulenpitävä, hengittävä tai korkeita pesulämpötiloja kestävä tuote, mikäli tekstiili joudutaan usein desinfioimaan.


Pitkäikäinen tuote on ekologinen

Mitä pidempään tuotetta pystytään käyttämään, sen pienempi on tuotteen ekologinen jalanjälki. Jos tuote joudutaan korvaamaan uudella huonon kestävyyden takia, tekstiilin valmistuksen aiheuttamat ympäristövaikutukset kertautuvat. Pidempikestoinen tuote on myös kokonaistaloudellisempi. Hyvä hoito pidentää tuotteiden käyttöikää ja parantaa niiden ympäristötasetta.


Kierrätystekstiilien ja kuitujen käyttö

Vaateteollisuudessa on jopa 20 prosentin ylituotanto ja noin 10 prosenttia kaikesta kankaasta menee suoraan roskiin jo tehtaissa. Tekstiilijätteen määrä Suomessa on 16,8 kiloa henkilöä kohti vuosittain. Tekstiilijätteen määrä on 2000-luvulla kasvanut. Tällä hetkellä suurin osa tekstiilijätteestä päätyy kaatopaikalle. Teollisuuden vaatejätteen tai muun vaatejätteen käyttö valmistusmateriaalina on ekologista, koska silloin vältetään kuitujen tuottamiseen liittyvä ympäristökuormitus ja päästöt sekä tekstiilijätteen päätyminen kaatopaikalle.


Hyvä esimerkki tekstiilien uudelleenkäytöstä ovat armeijan vaatteet, joita myydään kuluttajille sen jälkeen kun niiden käyttöikä armeijassa on päättynyt. Esimerkkinä kierrätysmateriaalien käytöstä taas ovat esimerkiksi vanhoista muovipulloista valmisetut fleece-vaatteet. 


Tekstiilin uudelleenkäyttö- ja kierrätysmahdollisuuksia kannattaa siis pohtia jo hankinnan suunnittelussa. Tällä hetkellä kierrätyskuiduista valmistettuja tekstiilejä on saatavilla hyvin niukasti. Kierrätyskuidun käyttö tuotteessa ei saa heikentää merkittävästi tekstiilin kestävyyttä.


Kuluttajilta kierrätettyjen vaatteiden käyttäminen on hankalaa, sillä niissä materiaali on kirjavaa. Valmistusmateriaalien selkeä merkitseminen helpottaa tekstiilien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä.
Esimerkiksi VTT kehittelee menetelmiä poistotekstiilien kuitujen uudelleenkäyttöön. Tällaiset cleantech-teknologiat edistävät kiertotalouteen siirtymistä ja voivat tarjota Suomelle tulevaisuudessa vientimahdollisuuksia.


Jätelaissa ja jätteensynnyn ehkäisyssä on viisi tasoa:

1. jätteen synnyn ehkäisy ja turhan kulutuksen välttäminen
2. tuotteiden uudelleenkäyttö
3. tuotteen tai sen materiaalien kierrätys (uudeksi tuotteeksi, teollisuuden raaka-aineeksi)
4. vasta jos kierrätys ei ole jostakin syystä mahdollista, tekstiili voidaan hyödyntää energiana (polttaa) ja
5. vasta viimeinen vaihtoehto on kaatopaikka. Kannattaa myös huomata, että tekstiilituotteiden kaatopaikkasijoittaminen ei ole enää sallittua 1.1.2016 jälkeen.






Tekstiilit

Motiva: Tekstiilit ja työvaatteet hankintaohje

Motivan hankintapalvelun ohje - tekstiilit ja työvaatteet


Julkaistu 1/2015
Laajuus 11 s.
 


Lue ensin: Näin käytät hankintaohjeitamme


Tämän ohjeen tarkoituksena on auttaa julkisia hankkijoita valitsemaan ympäristöä säästävämpiä ja sosiaalisesti vastuullisempia tekstiilejä. Ohjeessa esitellään ympäristökriteereitä, joita hankintayksiköt voivat hyödyntää tarjouspyynnöissään.

Rajaus

Ohjeen kriteerejä voidaan soveltaa seuraaviin tekstiilikuiduista valmistettuihin tuotteisiin (ja tekstiilejä sisältäviin palveluihin):

  • vaatteisiin, asusteisiin ja
  • sisustustekstiileihin (kuten verhoihin, pyyhkeisiin liinavaatteisiin, pöytäliinoihin, mattoihin ja tyynyihin)
Kriteerit on valittu ensisijaisesti työvaatteita ajatellen.

Ohjeen ympäristökriteerit koskevat seuraavia ominaisuuksia:
  • Luonnonkuidut
  • Kestävyys
  • Uudelleenkäyttö ja kierrätys
  • Tuotteen valmistusmateriaalien merkitseminen
  • Sosiaaliset kriteerit

Kemikaalikriteerit
  • Formaldehydijäämien määrä lopputuotteessa
  • Atsovärit tuotteen värjäyksessä
  • Raskasmetallit
  • Palonsuoja-aineet (relevantti vain tekstiileissä, joiden tulee olla paloturvallisia)
  • Antibakteeriset aineet
  • Muut ympäristölle vaaralliset aineet


Tekstiilit


Tehtiinkö teillä ympäristön kannalta hyvä tekstiilihankinta?
Kerro meille kokemuksistanne, jotta voimme jakaa hyviä kokemuksia ja kehittää ohjeitamme
hankintapalvelu@motiva.fi


Vantaan kaupunki hankki Suomen ensimmäiset Reilun kaupan puuvillasta valmistetut suojatyövaatteet

Reilun kaupan puuvillasta valmistetut t-paidat saapuivat tänä kesänä kaupungin työvaatevalikoimiin. (13.8.2015)

Lue lisää

Finavian uudet työvaatteet on valmistettu kierrätysmateriaalista

Finavia, uutinen 18.1.2015: Palveluneuvojien työasut vaihtuvat lentoasemilla
Touchpoint: Case Finavia
Vastuulliset tekstiilihankinnat 4.11.2015

Finavian vastuulliset tekstiilihankinnat (pdf) (1.9 MB)
Sarita Jain, Finavia

Zürichin poliisit saivat työvaatteet luomupuuvillasta

Zürichissä tekstiilihankintojen ekologisuutta on parannettu hankkimalla luomupuuvillaisia työvaatteita poliiseille. Aluksi tehtiin pilottihankinta n. 500 t-paidasta, joita testattiin sekä käyttäjillä että laboratorioissa. Pilottihankinnan tuloksiin oltiin tyytyväisiä, joten hankintoja päätettiin laajentaa kattamaan kaupungin poliisien kaikki t-paidat. Niiden tuli olla 100 % luomupuuvillaa ja täyttää lisäksi Öko-tex 100 standardin vaatimukset. Sittemmin myös muiden ammattiryhmien työvaatteita on hankittu luomupuuvillaisina. (7/2015)

Lue projektista lisää (englanniksi): http://ec.europa.eu/environment/gpp/pdf/casestudy8.pdf


Työvaatteiden uudelleenkäytön pioneerityötä UK:ssa

Yhdistyneessä kansakunnassa noin 5 % työvaatteista päätyy uudelleenkäyttöön tai kierrätykseen. Tekstiilijätteen hyödyntämistavat eivät aina säilytä tekstiilien arvoa, vaan edelleen käyttökelpoisia vaatteita saatetaan esimerkiksi silputa. Muutamat yritykset ovat kuitenkin ryhtyneet parantamaan tilannetta. Joukossa on mm. tekstiilien valmistajia, työvaatteita ostavia organisaatioita ja tekstiilijätettä prosessoivia yrityksiä. Esimerkiksi Royal Mailin työvaatteista nykyään enää vain 1 % päätyy kaatopaikalle. Haasteena työvaatteiden uudelleenkäytön ja kierrätyksen lisäämiseksi on saada yhteistyö saumattomaksi koko poistotekstiilien arvoketjussa. (7/2015)

Lue lisää (englanniksi):
Uniform reuse -project: http://www.uniformreuse.co.uk/corporatewear-studies.html




Tekstiilit

Kysyttävää?

Ota meihin yhteyttä, autamme mielellämme.




Sivua päivitetty viimeksi 11.8.2016