Sosiaalinen vastuu julkisissa hankinnoissa

Sosiaalisen vastuun huomioiminen julkisissa hankinnoissa merkitsee sitä, että julkisen sektorin hankkijat ottavat huomioon hankintansa vaikutukset myös laajemmassa yhteiskunnallisessa mittakaavassa. Ottamalla sosiaaliset näkökulmat huomioon hankintoja tehdessä voidaan luoda hyviä esimerkkiä ja vaikuttaa samalla muun muassa markkinoihin, työntekijän oikeuksiin, ympäristön suojeluun, taloudelliseen kestävyyteen ja ihmisoikeuksiin.

Sosiaalisesti vastuulliset julkiset hankinnat kannustavat myös yrityksiä kehittämään toimintaansa. Kun sosiaalisesti vastuullisten tuotteiden tai palveluiden kysyntä kasvaa, on todennäköisenä seuraamuksena, että myös niiden tarjonta lisääntyy. Julkisten hankintojen kautta voidaan myös kannustaa yhteiskunnallisilta vaikutuksiltaan innovatiivisten ratkaisujen ja tuotteiden synnyttämiseen.

Lähestymistapa sosiaalisesti vastuullisiin hankintoihin on periaatteessa sama kuin ympäristökriteereitä mietittäessä. Lähtökohtana on tuoteketjun elinkaaren sosiaalisten näkökohtien ja vaikutusten tunnistaminen. Sellaisten sosiaalisten kriteerien luominen, jotka tepsivät ko. palvelun tai tuotteen tunnistettuihin sosiaalisiin vaikutuksiin. Eri tuotteilla ja palveluilla voi olla hyvinkin erilaisia sosiaalisia haasteita. Esimerkiksi puuvillan tuotannossa käytetään torjunta-aineita, jotka ovat myrkyllisiä sekä ihmiselle että ympäristölle.


Lainsäädäntö

Julkinen sektori hankkii osan tuotteistaan maista, joissa esimerkiksi kansainvälisen työjärjestön sopimuksia ei huomioida. Kansallisen hankintalain mukaan hankintayksikkö voi asettaa hankinnalle sosiaalisia näkökohtia koskevia ehtoja.

”Hankintayksikkö voi asettaa hinta-laatusuhteen vertailuperusteita, jotka liittyvät laadullisiin,
yhteiskunnallisiin, ympäristö- tai sosiaalisiin näkökohtiin tai innovatiivisiin ominaisuuksiin. Laatuun liittyviä perusteita voivat olla tekniset ansiot, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, esteettömyys, kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävä suunnittelu, käyttökustannukset, kustannustehokkuus, myynnin jälkeinen palvelu ja tekninen tuki, huolto ja toimituspäivä tai toimitus- tai toteutusaika sekä muut toimitusehdot.”
(1397/2016, 93 §)

Mahdollisuutta asettaa sosiaalisia ja ympäristönäkökohtia koskevia ehtoja on selvennetty myös hankintadirektiivissä (2014/24/EU).

Sosiaalinen vastuu julkisissa hankinnoissa

Työkalut


Hanki ja työllistä! -opiskelumateriaali

Julkaisija: Motiva; Hankinnoista duunia -hanke
Julkaistu: 2016

Hanki ja työllistä! -opiskelumateriaali tarjoaa tarvittavan perustiedon julkisilla hankinnoilla työllistämisestä.

Materiaalin opiskeltuasi tiedät
  • miksi hankinnoilla työllistäminen kannattaa,
  • minkälaisiin hankintoihin työllistämisehto soveltuu parhaiten ja
  • miten voit käytännössä soveltaa työllistämisehtoa.

Materiaali on tarkoitettu kaupungin hankkijoille, työllisyydenhoidon asiantuntijoille, päättäjille ja kaikille aiheesta kiinnostuneille. Materiaalin läpikäynti vie kokonaisuudessaan noin 30 minuuttia, jonka jälkeen voit harjoitella oppimaasi lyhyellä testillä.

Tutustu materiaaliin >>




Opas - Vinkkejä vastuullisten kehitysmaahankintojen tekemiseen

Julkaisija: Usea organisaatio
Julkaistu: 22.9.2017
Laajuus: 12 s

Opas - Vinkkejä vastuullisten kehitysmaahankintojen tekemiseen


Opas antaa vinkkejä julkisille hankkijoille vastuullisten kehitysmaahankintojen tekemisiin eri tuoteryhmissä. Aiheissa käsitellään muun muassa lapsityövoiman käyttöä, yritysten vastuullisuutta sekä reiluja työoloja.


Oppaassa ovat olleet mukana seuraavat tahot: Eettisen kaupan puolesta ry, Finnwatch, FSC Suomi, Ihmisoikeusliitto, Kehitysyhteistyön kattojärjestö Kepa, KIOS – Kansalaisjärjestöjen ihmisoikeussäätiö, Kuluttajaliitto, Pelastakaa lapset, Plan International Suomi, Maailmankauppojen liitto ry, Marttaliitto, Reilu kauppa ry, Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK, Suomen UNICEF ja Suomen World Vision




Opas – Sosiaalisesti vastuulliset hankinnat

Julkaisija: Työ- ja elinkeinoministeriö
Julkaistu: 1.6.2017
Laajuus: 56 s.

TEM: Opas - Sosiaalisesti vastuulliset hankinnat 2017 (pdf) (5.9 MB)
Opas sosiaalisesti vastuullisiin julkisiin hankintoihin kuvaa käytännön esimerkkien avulla, miten sosiaaliset näkökohdat voidaan ottaa huomioon hankinnan eri vaiheissa. Opas kertoo, mitä eri vaihtoehdot ovat, millaiset reunaehdot hankintalaki sekä muut asiaan liittyvät lait asettavat vastuulliselle hankinnalle sekä millaisia tapoja toteuttaa sosiaalista vastuullisuutta on valittu eri hankintayksiköissä.




Sosiaaliset näkökohdat

Julkaisija: Julkisten hankintojen neuvontayksikkö

Hankintalaki selkeyttää mahdollisuuksia sosiaalisten näkökohtien huomioimiseen julkisissa hankinnoissa. Tutustu Kuntaliiton www-sivuilla olevaan tietopakettiin sosiaalisten näkökohtien huomioimisesta julkisissa hankinnoissa.

Julkisten hankintojen neuvontayksikkö >>




Eettisempää elektroniikkaa -verkkosivusto

Julkaisija: Eetti ry
Julkaistu: 2015

Elektroniikkalaitteiden tuotanto- ja arvoketju on tyypillisesti erittäin pitkä ja monipolvinen. Eri tuotantovaiheet tapahtuvat usein eri maissa, ja niistä vastaavat eri yritykset. Jotkut erikoistuvat raaka-aineisiin, toiset komponentteihin, kolmannet kokoonpanoon ja niin edelleen.Tietotekniikan vastuuhaasteet liittyvät esimerkiksi työntekijöiden oikeuksiin, työturvallisuuteen, ihmisoikeuksiin, suureen ympäristökuormitukseen ja veronmaksuun.

Verkkosivusto opastaa valtiota ja kuntia vastuullisempaan tietotekniikan käyttöön. Oppaan ohjeet ja esimerkit kattavat tietotekniikkalaitteiden ja -palveluiden koko elinkaaren valmistuksesta hankintoihin, käyttötapoihin ja kierrätykseen.

http://eetti.fi/vastuullinentekniikka/




Kokemuksia sosiaalisten kriteerien käytöstä julkisissa hankinnoissa

Julkaisija: Työ- ja elinkeinoministeriö
Julkaistu: 2015
Laajuus: 35 s.


Julkaisu kuvaa kymmenen erilaisen hankintayksikön kokemuksia sosiaalisesti vastuullisista hankinnoista. Tarkoituksena ei ole luoda kattavaa kokonaiskuvaa kehitystilanteesta, eikä nostaa esiin vain kärkitapauksia, vaan tuoda esiin konkreettisia esimerkkejä, aitoja kokemuksia, onnistumisia ja ongelmia.
Esimerkit on valittu tarkoituksella hyvin erilaisia hankintayksiköitä.

TEM kokemuksia sosiaalisten kriteereiden käytöstä julkisssa hankinnoissa (pdf) (344.7 KB)



Työtä julkisilla hankinnoilla - kansainvälisistä toimintatavoista mallia Suomeen

Julkaisija: Etelä-Suomen palveluinnovaatiot Espinno-hanke
Julkaistu: 2013
Laajuus: 30 s. 

Julkaisussa kuvataan eurooppalaisten esimerkkien avulla, mitä lisäarvoa julkisten hankintojen paremmalla strategisella suunnittelulla voidaan saada aikaan. Erityisesti julkaisu keskittyy työpaikkojen lisäämisen mahdollisuuksiin julkisilla hankinnoilla.



Sosiaalinen ostaminen: Opas sosiaalisten näkökohtien huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa


Julkaistu:
2011
Julkaisija: Euroopan komissio
Laajuus: 56 s. 





Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa - lähtökohtia, kokemuksia ja mahdollisuuksia

Julkaisija: Etelä-Suomen palveluinnovaaitiot Espinno-hanke
Julkaistu: 2011
Laajuus: 76 s. 

Julkaisussa kuvataan ja annetaan esimerkkejä niistä tekijöistä, joita tulisi huomioida hankintaprosessien suunnittelussa ja miten sosiaaliset — erityisesti työllisyyteen liittyvät — näkökulmat hankintaprosessin eri vaiheissa voidaan huomioida, hyödyntää ja toteuttaa.





Sosiaalisesti kestävät julkiset hankinnat

Julkaisija: Finnwatch ry

Tietoa tuote- ja tuotantolaitossertifioinneista sekä Finnwatchin julkaisemia raportteja julkisten hankintojen kohteina olevien tuotteiden vastuullisuudesta.

http://finnwatch.org/fi/julkaisut/julkisethankinnat


Tampere teki kestävän ja taloudellisen suojakäsinehankinnan

Tampereen kaupunki haluaa julkisena toimijana näyttää esimerkkiä ja edistää yritysvastuuta hankinnoillaan. Terveydenhuollon suojakäsineet kuuluvat ns. riskimaaostoihin ja niiden tuotantotapoihin liittyviin ongelmiin on puuttunut mm. yritysvastuuta valvova Finnwatch. Alalla on todettu monenlaisia työntekijöiden oikeuksiin kuten palkkaan, työaikoihin ja työolosuhteisiin liittyviä ongelmia.

Tampereen suojakäsinehankinnassa edellytettiin kaikilta tarjoajilta tuotantotapojen vastuullisuutta. Vaatimuksena oli, että tarjoaja/ tuotteiden valmistaja on sitoutunut noudattamaan Kansainvälisen työjärjestön ILO:n työelämän perusoikeuksien yleissopimusta. Tarjoajalta pyydettiin vastuullisuusraportti tai muu vastaava selvitys, jonka avulla voidaan selvittää ILO:n perusoikeuksien sopimusten soveltamista koskevaa tilannetta. Voittanut tarjoaja toteuttaa yritysvastuutaan kansainvälisesti tunnustetun UN GLOBAL Compact- sitoumuksen kautta. Yritysvastuun toteutumista seurataan vuosittain koko sopimuskauden ajan.

Lue lisää esimerkistä >>




Hankinnoista duunia (Handu)

Hankinnoista duunia (Handu) -yhteishankkeen tavoitteena on kehittää toimintamalli heikossa työmarkkina-asemassa olevien nuorten, pitkäaikaistyöttömien ja ikääntyneiden työntekijöiden työllistämiseen julkisten hankintojen avulla.

Hankkeessa neljä osallistuvaa kaupunkia soveltaa julkisissa hankinnoissa työllistämisehtoa, jonka avulla saadaan noin sadalle pitkäaikaistyöttömälle, nuorelle, maahanmuuttajalle, osatyökykyiselle tai vammaiselle työ-, oppisopimus- tai työkokeilupaikka. Hankkeeseen osallistuvat Helsingin, Vantaan, Espoon ja Oulun kaupungit. THL koordinoi hanketta.

Välittömien työllisyysvaikutusten lisäksi hankkeen avulla lisätään yritysten tietämystä työllistämisehdosta. Osallistuvien kaupunkien hankintaosaaminen kehittyy sekä yhteistyö ja vuoropuhelu osallistuvien kaupunkien, hankintayksiköiden, työllisyyspalveluiden ja yritysten välillä tiivistyy ja paranee. Hankkeen lopullisena päämääränä on vakiinnuttaa työllistämisehdon toimintamalli osaksi kaupunkien normaalia toimintaa.

Hanke on kaksivuotinen ja toteutetaan aikavälillä: 1.5.2015 - 31.10.2017. Hankinnoista duunia -kehittämishanke on osa Euroopan sosiaalirahaston rahoittamaa Kestävää kasvua ja työtä 2014 - 2020 -ohjelmaa.

Tutustu hankkeeseen >>



Mikkelin kaupunki käyttäjälähtöisyyttä ja tuottavuutta lastensuojelun hankintoihin

Mikkelin kaupunki halusi luoda uusia palvelujen käyttäjälähtöisyyttä ja tuottavuutta vahvistavia tapoja hankkia lastensuojelun. Projektin tavoitteena oli luoda uusi innovatiivinen hankintamalli lastensuojeluun. Malli kehitettiin toteutettavan pilottihankinnan kautta. Malli kannustaa tuottajaa jatkuvaan toiminnan kehittämiseen ja siinä käytetään vaikuttavuusmittareita, joilla varmistetaan yhteiset tavoitteet tilaajan ja palvelutuottajan välillä. Lähtökohtana on tilaajan ja palvelutuottajan toiminta lapsen edun mukaisesti.

Projektilla pyrittiin yksityisen sektorin kumppanuuteen, palveluiden käyttäjälähtöisyyteen ja palvelusuunnitteluun perustuvien uusien toimintamallien yleistymiseen sekä innovatiivisten julkisten hankintojen kehittämiseen.
Lue lisää >>




Oulun kaupunki - asiakastyytyväisyyden mittaamisella palvelut ja bonukset nousuun

Oulun kaupungissa arvioitiin ikäihmisten ja mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen
hankinnassa saatuja tarjouksia palveluntuottajien antamien sitoumusten perusteella. Sitoumukset koskivat muun muassa asiakastyytyväisyyttä. Asiakkaiden asiakastyytyväisyyttä mitattiin tarjouskilpailun jälkeen sopimuskaudella vuosittain. Mikäli palveluntuottaja ylitti tarjouksessa sitoutumansa tason, sai palveluntuottaja hankintasopimuksessa määritellyn bonuksen. Hankinnasta saatujen kokemusten perusteella hankitut palvelut muodostuvat aiempaa asiakkaita huomioivampaan suuntaan. Tämä puolestaan lisäsi asiakastyytyväisyyttä sekä vähensi kaupungille syntyviä kustannuksia asuinyksiköiden ulkopuolisten kuntoutus- tai sairaalajaksojen vähentymisen myötä.




Espoon kaupungin sosiaaliset tavoitteet hankinnoissa

Espoon kaupunginhallitus on linjannut vuoden 2010 lopussa julkisten hankintojensa sosiaalisia tavoitteita. Ensisijaisena tavoitteena on nuorten, maahanmuuttajien ja vammaisten työllistymisen edistäminen, työkeskustoiminnan tukeminen ja eettisesti korkeatasoisten yritysten toiminnan huomiointi yhteistyösuhteissa. Kaupunginhallituksen linjauksen mukaan kaikkien kaupungin yksiköiden tulisi hankinnoissaan edistää vaikeasti työllistyvien henkilöiden työllistymistä sekä lisätä ammattiin opiskelevien työssäoppimispaikkojen määrää. Espoossa on luotu myös työllistettävien sosiaalisten kriteerien ohjeistus julkisiin hankintoihin.

Tutustu Espoon kaupungin Työtä päin! -työllistämishankkeeseen >>




Tampereen kaupungin hankintaopas ohjaa strategista hankintatoimea

Tampereen kaupungin strategista hankintatoimea ohjaavassa hankintaoppaassa todetaan, että kaikissa kilpailutuksissa huomioidaan mahdollisuus käyttää kestävän kehityksen tai sosiaalisten näkökohtien kriteereitä. Oppaassa on kuvattu, miten sosiaalisia näkökohtia voidaan ottaa huomioon hankintamenettelyissä. Myös kaupungin operatiivisessa hankintaohjeessa on mainittu sosiaaliset näkökohdat.






Esimerkkejä muista EU-maista

Malmön kaupungin kestävän kehityksen tavoitteet

Malmön kaupunki on käyttänyt hankinnoissaan sosiaaliseen vastuullisuuteen liittyviä kriteereitä vuodesta 2007. Kaupungissa kestävän kehityksen tavoitteet on sisällytetty koko kaupunkia koskevaan strategiaan ja kaupungissa on tehty useita sosiaalisesti kestäviin hankintoihin sitouttavia poliittisia päätöksiä. Lisäksi sosiaalisesti kestävät hankinnat on huomioitu hankintatoimen budjetissa.


Münchenissä vastuullisia hankintoja vuodesta 2002

München alkoi edistää vastuullisia hankintoja vuonna 2002. Se päätti varmistaa, ettei sen hankinnoissa ole hyväksikäytetty lapsityövoimaa (ILOn sopimus 182). Vuonna 2011 käyttöön otettu kaupungin laajennettu kestävän hankinnan politiikka on kattanut Kansainvälisen työjärjestön kaikki kahdeksan perussopimusta. Näin se on laajentanut kriteereitä lapsityövoiman hyväksikäytön kieltämisestä. Nykyisin hankinnoissa edellytetään myös vastuullisia työoloja.


San Sebastianin kaupungissa vastuullisia työvaate- ja jalkine hankintoja

San Sebastianin kaupunki Espanjassa alkoi kartoittaa sosiaalisesti vastuullisten hankintojen toteutusta vuonna 2000. Työvaatteiden ja -jalkineiden tarjouskilpailutus vuonna 2009 oli ensimmäinen, johon sosiaalisen vastuullisuuden kriteereitä oli sisällytetty.




Lue lisää esimerkeistä

Good practice in socially responsible public procurement - approaches to verification from across Europe

Julkaisija: The Landmark Project
Julkaistu: 2012
Laajuus: 32 s.



Sosiaalinen vastuu

Kysyttävää?

Ota meihin yhteyttä, autamme mielellämme.


Sivua päivitetty viimeksi 22.9.2017