rakentaminen

Katso myös: rakentamisen cleantech ratkaisut


Rakentaminen ja rakennukset

Rakentamisen aikana tehdyt valinnat vaikuttavat vuosikymmeniä eteenpäin. Suunnittelu-, hankinta-  ja rakennusvaiheessa tehdään valintoja, joiden muuttaminen jälkikäteen voi olla mahdotonta. Jälkikäteen tehtävät muutokset ovat usein myös kalliita. Energiankäyttö on suurin ympäristökuormittaja ja asumiskustannusten aiheuttaja rakennuksen elinkaaren aikana.

Rakennuksilla on merkittävä vaikutus energiankäyttöön. Yksinomaan rakennusten energiankäyttö vastaa noin 40 % energian loppukäytöstä Suomessa ja aiheuttaa noin 30 % kasvihuonekaasupäästöistä. Julkisen sektorin eli kuntien ja valtion omistamien ja hallinnoimien rakennusten osuus Suomen rakennuskannasta on vajaa 10 %.

Rakennusten energiankulutus aiheutuu käytönaikaisesta lämmityksestä, mahdollisesta jäähdytyksestä sekä rakennuksessa olevien sähkölaitteiden ja valaistuksen energiankäytöstä. Energiankulutustavoitteet tulee asettaa sähkön, lämmön ja veden käytölle sekä mahdolliselle muulla tavoin toteutettavalle jäähdytykselle. Kulutustavoitteiden seuraamiseksi rakennuksessa tulee olla järjestelmäkohtaiset energiamittaukset. Energiamittaukset tulee myös yhdistää riittävän kattavaan raportointijärjestelmään, joka mahdollistaa eri järjestelmien kulutusseurannan tuntitasolla.

Uudisrakentaminen

Uudisrakentamista ohjataan rakennusmääräyksillä, joiden yksi tarkoitus on ohjata rakentamista energiatehokkaaseen suuntaan sekä päästöjen vähentämiseen.

Suositukset:

  • Uudisrakennushankkeissa tulee pyrkiä kulloinkin voimassa olevien rakentamismääräysten edellyttämää tasoa parempaan energiatehokkuuteen, esimerkiksi uusiutuvia energialähteitä hyödyntämällä
  • Julkisten rakennusten tulee 31.12.2018 jälkeen olla lähes nollaenergiarakennuksia.
  • Aseta energiatehokkuustavoitteet ja ota ne huomioon kaikissa vaiheissa (suunnittelu, rakentaminen, käyttöönotto, käyttö).
  • Energiatehokkuuden edistämiseen tähtäävän matala-, passiivi- ja nollaenergiarakentamisen vaihtoehtoja tulee hyödyntää ennakkoluulottomasti julkisen sektorin esimerkinnäyttäjän roolin mukaisesti.
  • Uudisrakennuksissa kannatta varautua sähköautojen latauspisteiden järjestämiseen, sekä rakennuskohtaiseen energiamittaukseen.
  • Uudisrakentamisessa materiaalit on otettava huomioon osana rakennuksen elinkaarista hiili- tai ympäristöjalanjälkeä.

Korjausrakentaminen

Korjausrakentamisen rooli on hankintojen näkökulmasta keskeinen, koska rakennuskannasta vain noin 1–2 % uusiutuu vuosittain. Korjausrakentamisen strategia 2007–2017 ja toimenpidesuunnitelma asettavat suuntaviivoja myös hankinnoille.


Ympäristöministeriön asetuksella (4/2013) määritetään rakennuksen korjaus- ja muutostöissä vähimmäisvaatimukset energiatehokkuuden parantamiselle, kun kyse on luvanvaraisesta korjaamisesta, käyttötarkoituksen muutoksesta tai teknisten järjestelmien uusimisesta.

Suositukset:

  • Uudistavan peruskorjauksen suunnittelun yhteydessä selvitetään mahdollisuudet parantaa rakennuksen energiatehokkuus lähes nollaenergia tasoon kustannustehokkaasti.
  • Muuten uudistavassa peruskorjaamisessa tavoitteena on 15 prosenttia asetuksen 4/13 minimivaatimuksia parempi energiatehokkuus.
  • Uudistavassa peruskorjaamisessa varaudutaan sähköautojen latauspisteiden järjestämiseen sekä rakennuskohtaiseen energiamittaukseen siten, että olisi mahdollista saada mittaustieto esimerkiksi rakennuksen sähkönkulutuksesta jaoteltuna kuinka paljon siitä kuluu lämmitykseen, jäähdytykseen, ilmanvaihtoon tai valaistukseen.
  • Korjausrakentamishankkeiden suunnitelmissa otetaan huomioon mahdolliset kohteisiin tehdyt energiakatselmukset ja käytön aikana havaitut mahdollisuudet parantaa rakennuksen energiatehokkuutta.
  • Korjaushankkeissa kiinnitetään erityistä huomiota sekajätteen synnyn ehkäisyyn lajittelemalla sekä kierrättämällä purkujäte.

Suunnittelu

Suunnittelu- ja rakennusvaiheessa tehtävillä ratkaisuilla voidaan vaikuttaa huomattavasti rakennuksen tuleviin elinkaari- ja käyttökustannuksiin.

Suositukset:

  • Suunnittelun lähtökohtana tulee olla tilojen terveellisyys, turvallisuus, viihtyisyys, muuntojoustavuus sekä tilatehokkuus.
  • Uudis- ja korjausrakentamisen suunnittelussa kiinnitä huomio toteutusvaihtoehtojen kokonaisenergiatehokkuuteen ja elinkaarikustannuksiin. Vaadi energiatehokkuuden ja elinkaarikustannusten tarkastelujen tekemistä suunnitteluvaiheessa.
  • Käytä vaativissa uudisrakennus- ja peruskorjauskohteissa erillistä energiatehokkuussuunnittelijaa.
  • Huomioi kattavien energiamittausten järjestäminen aina uudisrakentamisen ja peruskorjauksen yhteydessä.
  • Rakentamisen laatuun on kiinnitettävä enemmän huomiota suunnittelussa sekä rakennustyön johtamisessa ja valvonnassa, jotta asetetut terveellisyys-, turvallisuus-, energia- ja ympäristötavoitteet saavutetaan.
  • Rakentamisen ja rakennusten hankinnoissa vähintään 10 % rakennuksen maanpäällisen rakentamisen kokonaismenojen arvosta on cleantech -ratkaisuja kuten esimerkiksi ympäristömyötäisiä materiaalivalintoja sekä materiaali- ja energiatehokkuutta edistäviä ratkaisuja.


Ylläpito- ja kiinteistöpalvelut

Merkittävä osa rakennuksen elinkaaren aikaisesta energiankulutuksesta muodostuu sen käytön aikana.  Siksi on tärkeää huolehtia, että laitteet ja järjestelmät toimivat suunnitellun mukaisesti. Hyvällä ja oikealla kiinteistöjen ylläpidolla energiatehokkuustavoitteet ja vaaditut sisäilmaolosuhteet toteutuvat. Tärkeä osa kiinteistöjen jatkuvaa energiatehokkuuden ylläpitoa ja parantamista on myös energiankulutuksen seuranta ja kulutustavoitteiden asettaminen. Rakennuksen eri järjestelmien energiatehokasta toimintaa tulee voida seurata helposti.


Kiinteistöjen energiankäytön tehostamiseksi voi myös harkita esimerkiksi energiapalveluyrityksen tarjoaman ESCO-palvelun käyttämistä silloin, kun se on energiaa säästävien ratkaisujen tekemiseksi esim. rahoitusjärjestelyjen vuoksi tarpeellista tai tarkoituksenmukaista. Energiansäästöpalveluiden hankinnan suunnittelussa on tärkeä määrittää tarpeet sekä energiansäästö- ja muut tavoitteet riittävän hyvin. Energiansäästöpalvelut voivat kohdistua yksittäisten taloteknisten järjestelmien uusimiseen, yksittäisten kiinteistöjen energiansäästömahdollisuuksien toteuttamiseen tai monen kiinteistön energiankäytön tehostamiseen. Palvelun tilaaja voi sisällyttää ESCO-hankkeisiin myös uudistamis-, olosuhdeparannus- ja korjausinvestointeja tarpeen mukaan.

Suositukset

  • Järjestä energian- ja vedenkulutuksen reaaliaikainen mittaus ja seuranta sekä käyttäjäkohtainen laskutus. Suosi tuntimittauksien käyttöä.
  • Kiinnitä huomiota kiinteistönhuollon ja huoltopalvelujen hankinnassa palveluntarjoajan energiatehokkuusosaamiseen ja määritä tavoitteille palkitsemisjärjestelmät.
  • Hyödynnä rakennusten käytön aikana havaitut hyvät toimintamallit uusien ja peruskorjattavien rakennusten suunnittelukriteereissä.
  • Energiansäästöpalveluiden hankinnan suunnittelussa määritä määrittää tarpeet sekä energiansäästö- ja muut tavoitteet riittävän hyvin.
  • ESCO-palveluhankinnoissa kokonaistaloudellisuus on hankinnan luonteen kannalta sopivin hankintapäätöksen peruste.


Katso myös: Energiansäästöpalvelut


Lisätietoa:


Motiva: Julkinen sektori


www.ym.fi


Ympäristöministeriö: Asetus rakennuksen energiatehokkuuden parantamisesta korjaus- ja muutostöissä (Rakentamismääräyskokoelman osassa D)


Ympäristöministeriö: Rakennustuotteita koskeva lainsäädäntö


www.korjaustieto.fi


www.ymparisto.fi



Päivitetty 4.12.2015


Rakentaminen


Lue lisää:
Tietoa hyvistä ratkaisuista (Rakentaminen ja cleantech-hankinnat)



SCI-verkosto: Innovatiiviset ja kestävät rakennushankinnat – opas julkisille hankkijoille
Opas SCI-Network – Innovatiiviset ja kestävät rakennushankinnat (pdf) (3.8 MB)
Julkaistu2013
Laajuus32 sivua

Oppaassa neuvotaan, miten hankintamenettely toteutetaan siten, että se rohkaisee innovoimaan ja löytämään ympäristöllisiä, taloudellisia ja sosiaalisia etuja. Oppaassa kerrotaan myös investointien rahoitustavoista.

Oppaan on tuottanut SCI-Network, joka tuo yhteen innovatiivisia ja kestäviä rakennushankintoja tekevät julkiset toimijat EU:ssa. Motiva on partneri SCI-verkostossa.



Rakentaminen

Oulu: Elinkaarimallilla toteutettu Kastellin monitoimitalo

Kastellin monitoimitalo on Oulun ensimmäinen elinkaarimallilla toteutettu tilahanke. Hankkeeseen sisältyivät monitoimitalon suunnittelu, paikalla olleiden vanhojen rakennusten purkaminen sekä monitoimitalon rakentaminen. Lemminkäinen PPP Oy vastaa monitoimitalon hoidosta, ylläpidosta, käyttäjäpalveluista ja sopimuksen aikaisista perusparannuksista seuraavat 25 vuotta aina vuoteen 2039 asti.

Neljästä lohkosta koostuvassa rakennuksessa toimivat mm päiväkoti, peruskoulu, lukio, aikuislukio ja kirjasto. Lisäksi siinä sijaitsevat auditorio, neljä liikuntasalia ja tilat nuorisotoiminnalle. Hankkeen kokonaisarvo on noin 86 miljoonaa euroa, josta rakennuskustannusten osuus oli noin 46 miljoonaa euroa. Energia- ja ympäristötehokkuuden varmistaminen integroitiin tiiviisti hankeen suunnitteluun ja toteutukseen luonnosvaiheesta lähtien.

Hankeohjaus perustui tavoiteltujen elinkaarikustannusten saavuttamiseen. Koska pääosa teknisistä ratkaisuista on muodostettu jo hankkeen kilpailuvaiheessa, tuli suunnittelun ohjauksen tärkeimmäksi tehtäväksi tavoiteltujen käyttökustannusten saavuttaminen. Kohteessa on suosittu energiatehokkaita, helposti ylläpidettäviä ja riskittömiä ratkaisuja, joiden avulla on pyritty varmistamaan elinkaarikustannusten pysyminen edullisina. Kohteella on LEED GOLD -luokitustaso. (2014)

Lue lisää >>


RIL-palkintotiedote 2014 >>


Järvenpää: Uudenlainen kansallinen malli julkisiin rakennushankintoihin

Järvenpäässä kaupunkilaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttäminen haluttiin tehdä mahdollisimman helpoksi, joten kaupunki päätyi rakentamaan sosiaali- ja terveyskeskuksen, josta kaikki tarvittava löytyy yhden oven takaa. Hankinnalle asetettiin tavoitteet, jotka koskivat rakennustekniikkaa, käyttöastetta ja kustannuksia. Näiden lisäksi olennainen rakennuttamista ohjaava tavoite oli se, että kaupunkilaisille haluttiin tarjota parempaa terveyttä. Hankkeessa toimitaan allianssi- eli yhteistoimintamallilla, jossa kaikki hankinnan sopimusosapuolet jakavat tavoitteet, porkkanat ja sanktiot. (2014)

Lue lisää >>


Helsingin yliopisto yhdisti suunnittelun ja toteutuksen Franzenian peruskorjauksessa

Helsingin yliopisto on kehittänyt ja soveltanut uutta yhteistoimintaan ja innovaatioihin kannustavaa hankinta- ja toteutusmallia vanhan arvokiinteistön peruskorjauksessa. Kohteena on vuonna 1930 valmistunut Franzenia Helsingin Kalliossa, joka muunnetaan päiväkodiksi vuoteen 2015 mennessä. Hanke liittyy Tekesin Rakennettu ympäristö -ohjelman korjausrakentamisen aktivointiin, jossa alalle etsitään uusia menettelyjä hankintojen kilpailuttamiseen ja toteuttamiseen. (2013)

Lue lisää >>


Siilinjärvi: Ensimmäinen passiivitasoinen palvelutalo

Siilinjärvelle valmistunut Kaaripolun palvelutalo on Suomen ensimmäinen ARA-tuotannossa toteutettu energiatehokkuudeltaan passiivitasoinen palvelutalo. Asukkaille se tarjoaa toimivan, viihtyisän ja turvallisen asuinympäristön. Energiatehokkuus näkyy edullisina asumiskustannuksina. Kehitysprojektin kantavana ideana oli tuottaa Siilinjärven kunnalle tilojen suhteen muunneltavissa oleva, palveluiden tehokkaaseen tuottamiseen sopiva ja pitkällä aikavälillä muuttuvia tarpeita vastaava vanhusten asumisyksikkö, joka on integroitavissa kunnan muuhun palvelutuotantoon. (2013)

Lue lisää >>



Porvoon: Porvoon uudet energiatehokkaat päiväkodit elinkaaritoteutuksena

Porvoon kaupunki halusi kerralla hoitaa päivähoitotiloihinsa liittyvät puutteet. Kaupungin kolme uusinta päiväkotia on toteutettu hyödyntämällä elinkaarimallia. Sen myötä on saatu innovatiivisia, uusia ratkaisuja sisältäviä, toimivia, laadukkaita ja ekotehokkaita päiväkoteja ylläpitopalveluineen. Päiväkoteja ei Suomessa ole aikaisemmin toteutettu elinkaarihankkeena. (2011)

Lue lisää >>


Jyväskylä: Elinkaarimallin hyödyntäminen koulujen ja päiväkodin toteutuksessa

Huhtasuon koulun, erityiskoulun ja päiväkodin rakentaminen on Jyväskylän kaupungin merkittävin peruspalveluinvestointi 2000-luvulla. Hankkeesta tekee ainutlaatuisen sen toteuttaminen elinkaarimallilla. Tällä tähdätään kustannustehokkaaseen palvelutilaratkaisuun. (2011)

Lue lisää >>


SCI-verkosto: Producing Innovative and Sustainable Construction – European Public Authority Snapshots

Opas:SCI-Network – Producing Innovative and Sustainable Construction – European Public Authority Snapshots (pdf) (7.9 MB)
Julkaistu:
2012
Laajuus:48 sivua

Tämä englanninkielinen "Parhaiden käytäntöjen kokoelma" -julkaisu täydentää työkaluja-välilehdellä olevaa suomenkielistä opasta. SCI-Network Snapshots tarjoaa eri puolilta Eurooppaa konkreettisia esimerkkejä, jotka havainnollistavat oppaan sisältöä ja suosituksia.


Rakentaminen


Tutustu: Vinkkejä onnistuneisiin korjausrakentamisen cleantech-hankintoihin >>


Katso erityisesti Haasteita ja ratkaisuja -taulukot, joihin on koottu tilaaja-toimittaja keskusteluissa esiin nousseita tyypillisiä haasteita, joihin toimijat olivat törmänneet,  sekä käytännössä koeteltuja tapoja ratkaista ne.




Kysy meiltä





Sivua päivitetty viimeksi 11.8.2016