Kuljetuspalvelut_MV_yläpalkki kuva 692x312

Kuljetuspalvelut

Julkinen sektori hankkii merkittäviä määriä erilaisia kuljetuksia kuten henkilökuljetuksia sekä tavarakuljetuksia. ELY-keskukset sekä muut palvelusopimusasetuksen mukaiset toimivaltaiset viranomaiset kilpailuttavat joukkoliikennepalveluja.

Kuljetuspalveluissa kalusto vaihtelee henkilöautoista pakettiautoihin ja raskaaseen kalustoon. Kuljetuspalvelun tarjoajalla on kaluston ympäristöominaisuuksien lisäksi mahdollisuus vaikuttaa omalla suunnittelulla, seurannalla, ajotavallaan ja kaluston huollolla palvelun haitallisiin ympäristövaikutuksiin.

Merkittävimmät ympäristövaikutukset

Kuljetuspalveluiden merkittävimmät ympäristövaikutukset ovat hiilidioksidipäästöt sekä terveydelle haitalliset hiukkaspäästöt. Liikenne tuottaa viidenneksen Suomen kaikista hiilidioksidipäästöistä. Vuonna 2013 tämä oli noin 13 miljoonaa tonnia kansainvälinen liikenne ja raideliikenteen sähköntuotanto mukaan lukien. Tästä tieliikenteen osuus oli yli 90 prosenttia. Yli puolet terveydelle haitallisista hiilimonoksidi- eli häkäpäästöistä ja noin puolet hiilivety- ja typenoksidipäästöistä on peräisin liikenteestä.

Vaikka merkittävimmät ympäristövaikutukset syntyvät ajoneuvojen käytön aikaisista päästöistä, ajoneuvon elinkaaren aikana syntyy kuitenkin paljon muitakin haitallisia ympäristövaikutuksia, jotka liittyvät raaka-aineiden louhintaan, ajoneuvon käytöstä ottamiseen ja renkaiden sekä voiteluöljyjen haitallisiin aineisiin. Ajoneuvot kehittyvät koko ajan ympäristön kannalta paremmiksi, mutta ajoneuvojen ja liikenteen määrä kuitenkin lisääntyy.



Kuljetuspalvelut

Henkilökuljetukset

Henkilökuljetukset - Ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa (pdf) (415.8 KB)

Päivitetty
12/2017
Laajuus 16 s.

Lue ensin: Näin käytät hankintaohjeitamme

Tätä Motivan ohjetta voi käyttää henkilökuljetuspalveluiden, kuten esimerkiksi koulu- ja vammaiskuljetuksia hankintaan. Tarpeen mukaan ohjeita voi myös hyödyntää linja-autokuljetusten ja taksipalveluiden tilaamisessa. Ohjeessa esitetyissä esimerkeissä on otettu huomioon ajoneuvojen energiatehokkuus, hiilidioksidipäästöt ja säännellyt pakokaasupäästöt

Julkisen hankkijan on huomioitava ainakin seuraavat energia- ja ympäristövaikutukset henkilökuljetuspalveluhankinnoissaan:
  • energiankulutus
  • hiilidioksidipäästöt
  • sekä typenoksidi-, hiilivety- ja hiukkaspäästöt



Tavarankuljetuspalvelut

Opas tavarankuljetuspalveluiden hankintoihin - suosituksia vaatimuksiksi ja vertailukriteereiksi (pdf) (796.7 KB)


Julkaistu:
12/2017
Laajuus: 19 s.

Lue ensin: Näin käytät hankintaohjeitamme

Tätä ohjetta voi soveltaa esimerkiksi seuraaviin tavarankuljetuspalveluiden hankintaan:

  • elintarvike-, ateria- ja ruokapalvelukuljetukset
  • posti- ja kuriirikuljetukset (pakettiauto)
  • muuttokuljetukset
  • kevyet tavarakuljetukset (pakettiauto)
  • raskaat tavarakuljetukset (kuorma-auto)
  • jakelukuljetukset
  • SoTe-tavarankuljetukset

Ohjeen tarkoituksena on auttaa julkisia hankkijoita valitsemaan tavarankuljetuspalveluiden toteuttamiseen energiatehokkaita ja vähäpäästöisiä vaihtoehtoja. Ohjeessa esitellään ympäristökriteereitä, joita hankintayksiköt voivat hyödyntää tarjouspyynnöissään.


Tutustu esimerkkeihin myös täällä >>

Kuljetuspalvelut

Selvitys energia- ja ympäristövaikutusten huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa - Ajoneuvot ja kuljetuspalvelut

Motiva kartoitti toukokuussa 2017 valmistuneessa selvityksessä julkisen sektorin hankintayksiköiden kokemuksia ja tietotarpeita ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioon ottamisesta hankinnoissa. Selvityksen sekä siihen liittyneen kyselyn mukaan julkisen sektorin toimijat ovat kiinnostuneita erilaisista tavoista tehostaa logistiikkaa ja ajoneuvojen käyttöä. Etenkin kuljetusten yhdistäminen ja liikkumisen uudet palvelut näyttäisivät lisääntyvän tulevaisuudessa.

Selvityksen mukaan vuonna 2012 voimaantullut laki ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa on vielä epäselvä monissa organisaatioissa. Lain vaatimista energia- ja ympäristövaatimuksista oli vastausten perusteella parhaiten osattu soveltaa typenoksidi-, hiilivety- ja hiukkaspäästöjä kuvaavaa Euro-päästöluokitusta. Huomattavasti vähemmän asetetaan vaatimuksia, jotka koskevat energiankulutusta ja niihin kytkeytyviä hiilidioksidipäästöjä. Työn tilaaja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. (2017)

Selvitys energia- ja ympäristönäkökohtien huomioon ottamisesta hankinnoissa_- Ajoneuvot ja kuljetuspalvelut_(pdf) (2.1 MB)


Siuntion joukkoliikenne- ja kuljetuspalveluhankinta

Siuntion kunnassa kilpailutettiin joukkoliikennepalvelut sekä kunnalliset kuljetuspalvelut.  Hankinta aloitettiin huolellisella vuoropuhelulla kunnan edustajien, liikennöitsijöiden sekä kuntalaisten kanssa. Tahot kutsuttiin yhteiseen keskustelutilaisuuteen, jossa keskusteltiin nykyisiin palveluihin liittyvistä haasteista. Tämän kaltainen hankinnan suunnitteluvaihe oli työläs ja aikaa vievä, mutta lopputuloksena saatiin erittäin kustannustehokas, merkittävästi kuntalaisia paremmin palveleva järjestelmä, joka yhdisti joukkoliikenteen ja kunnalliset kuljetuspalvelut. (2014)

Lue lisää >>


Kokemuksia ympäristökriteerien käytöstä joukkoliikenne-, henkilökuljetuspalvelu- sekä ajoneuvohankinnoissa

Syksyllä 2013 selvitettiin ympäristökriteerien käyttöä julkisissa ajoneuvo- ja kuljetus-palveluhankinnoissa. Selvitystä varten haastateltiin noin 20 kunnan tai muuta julkista hankintayksikköä. Tähän julkaisuun on koottu hankkijoiden ja palveluiden tarjoajien näkemyksiä ja vinkkejä siitä, miten ympäristökriteereitä kannattaa hankinnassa käyttää. (2013)
Kuljetuspalvelut esite (pdf) (158.3 KB)

Kokonaistaloudellisuus ratkaisee

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) bussilinjojen liikennöinnin tarjouskilpailuissa tehdään aina kokonaistaloudellinen arviointi. Hinnan osuus on noin puolet, muu koostuu kaluston laatuun kuten päästöihin liittyvistä seikoista. (2011)
HSL – Kokonaistaloudellisuus ratkaisee kuntien hankinnat (pdf) (1.2 MB)


Energiatehokkuus tuo kilpailukykyä

Kuljetusalaan kohdistuva paine energiatehokkuuden parantamiseksi ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi kasvaa jatkuvasti. Energiatehokkuuden parantaminen leikkaa kuljetusyrityksen kustannuksia ja parantaa suoraan tulosta sekä kilpailukykyä. (2011)

TransEco-esimerkkikortti Energiatehokkuus tuo kilpailukykya (pdf) (161.1 KB)

Hybridibussit liikenteeseen

Suomi on EU:n jäsenenä sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja parantamaan energiatehokkuutta kaikilla yhteiskunnan sektoreilla. Ministeriöt ja alan liitot ovat solmineet joukkoliikenteen energiatehokkuussopimuksen vuosille 2008-2016. (2010)

TransEco-esimerkkikortti Hybridibussit liikenteeseen (pdf) (176.9 KB)

Energiatehokas jätekuljetushankinta

Itä-Uudenmaan jätehuolto Oy paransi jätteenkuljetus-ohjelmaa vuonna 2009 noudattamalla kalustovaatimus Euro 4 -päästöluokkaa ja tavoittelemalla ympäristötehokkuuden lisäämistä. (2009)

Itä-Uudenmaan Jätehuolto – Jätekuljetusten suunnittelu ja kilpailutus (pdf) (244.8 KB)




Kuljetuspalvelut

Kysy meiltä!

hankintapalvelu@motiva.fi

  1. Mitä hankintoja koskee laki ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa (1509/2011)?
  2. Onko julkisille tavarankuljetuspalveluille lain mukaan pakko asettaa ympäristövaatimuksia?
  3. Mihin ympäristövaatimuksiin Euro-päästöluokkavaatimuksen avulla voidaan vaikuttaa?
  4. Riittäkö Euro-päästöluokkavaatimus tarjouspyynnössä lain noudattamiseen?
  5. Olemme käyttäneet ajoneuvojen ikää hankintakriteerinä, onko tämä OK?
  6. Alueellamme ei ole montaa kuljetuspalveluja tarjoavaa yritystä ja niiden mahdollisuudet investoida uuteen kalustoon ovat heikot. Mitä voisimme tehdä?
  7. Miten taloudellisen ajotavan osaamisen voisi huomioida kuljetuspalveluhankinnoissa?
  8. Takaako sertifioitu ympäristöjärjestelmä tai liittyminen kuljetusalan energiatehokkuussopimukseen, että tarjoaja seuraa polttoaineen-/energiankulutusta?
  9. Millä tavoin raskaan kaluston kuljetushankinnoissa voidaan ottaa energiatehokkuus ja hiilidioksidipäästöt huomioon?
  10. Minkälaisia kriteereitä voisimme asettaa energiankulutukselle, hiilidioksidipäästöille sekä typenoksidi-, hiilivety- ja hiukkaspäästöille, kun osa tavarankuljetuksista tapahtuu pakettiautoilla ja osa kuorma-autoilla?


1. Mitä hankintoja koskee laki ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa (1509/2011)?

Laki (1509/2011) koskee tieliikenteeseen tarkoitettujen moottoriajoneuvojen ja tieliikenteeseen tarkoitetulla moottoriajoneuvolla suoritettavien henkilöliikenteen kuljetuspalvelujen julkisia hankintoja. Laissa tarkoitettuja henkilöliikenteen kuljetuspalvelujen hankintoja ovat joukkoliikennepalvelut ja muut henkilökuljetukset, kuten koulu- ja vammaiskuljetukset. Lain ulkopuolelle jäävät tavarankuljetukset ja esimerkiksi lumen auraus. Tieliikenteen moottoriajoneuvoiksi luokitellaan henkilöautot, pakettiautot, linja- ja kuorma-autot (ajoneuvoluokat M ja N). Esimerkiksi traktoreita, mopoja, moottoripyöriä ja kevyitä nelipyöriä (ajoneuvoluokka L) laki ei koske.


2. Onko julkisille tavarankuljetuspalveluille lain mukaan pakko asettaa ympäristövaatimuksia?

Ei ole. Laki ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa (1509/2011) koskee vain moottoriajoneuvohankintoja (esim. paketti- ja kuorma-autot) ja henkilökuljetuksia. Vastuullinen hankintayksikkö voi kuitenkin asettaa vastaavantyyppisiä ympäristövaatimuksia myös tavarankuljetuksille.


3. Mihin ympäristövaatimuksiin Euro-päästöluokkavaatimuksen avulla voidaan vaikuttaa?

Euro-päästöluokka kertoo pakokaasujen terveydelle haitallisten aineiden (typenoksidi, hiilivedyt, hiukkaset, häkä) päästöistä, mutta se ei kerro auton energiankulutuksesta (energiatehokkuudesta) tai hiilidioksidipäästöistä. Euro-päästöluokkavaatimuksilla voidaan siis vaikuttaa vain paikalliseen ilmanlaatuun mutta ei kasvihuonekaasupäästöihin.


4. Riittäkö Euro-päästöluokkavaatimus tarjouspyynnössä lain noudattamiseen?

Ei riitä. Euro-päästöluokka kuvaa vain pakokaasujen terveydelle haitallisten aineiden (typenoksidi, hiilivedyt, hiukkaset, häkä) päästöjä, mutta se ei kerro auton energiankulutuksesta tai hiilidioksidipäästöistä. Lain (1509/2011) mukaan henkilökuljetuspalvelujen julkisissa hankinnoissa on otettava huomioon energia- ja ympäristövaikutuksista 1) energiatehokkuus, 2) hiilidioksidipäästöt ja 3) typenoksidi-, hiilivety- ja hiukkaspäästöt. Euro-luokka siis kattaa vain yhden osa-alueen lain asettamista vaatimuksista.


5. Olemme käyttäneet ajoneuvojen ikää hankintakriteerinä, onko tämä OK?

Lain (1509/2011) mukaan tietyissä hankinnoista on otettava huomioon energiankulutus, hiilidioksidipäästöt ja haitalliset pienhiukkas-, hiilivety- ja typenoksidipäästöt. Auton ikä ei suoraan anna tietoa näistä asioista, vaikka yleensä uusi auto on ympäristöominaisuuksiltaan parempi kuin vanha. Ikää voidaan käyttää kriteerinä näiden rinnalla, mikäli sillä halutaan kannustaa joihinkin muihin hankinnan kohteen kannalta oleellisiin asioihin.

Kohteissa joissa laki ei edellytä ympäristövaikutusten huomioon ottamista, esimerkiksi tavarakuljetuksissa, voidaan käyttää ikää myös sellaisenaan. Ajoneuvojen ikäkriteereillä voidaan välillisesti vaikuttaa myös päästöihin, sillä esimerkiksi terveydelle haitallisia päästöjä koskeva Euro-päästöluokka määräyty ajoneuvon käyttöönottovuoden perusteella.


6. Alueellamme ei ole montaa kuljetuspalveluja tarjoavaa yritystä ja niiden mahdollisuudet investoida uuteen kalustoon ovat heikot. Mitä voisimme tehdä?

Kaluston saatavuudessa ja palveluita tarjoavissa yrityksissä on suuria maantieteellisiä vaihteluita. Motivan hankintapalvelun ohjeiden ja suositusten tarkoituksena on mahdollistaa ympäristövaikutusten huomioon ottaminen tavalla, joka sopii parhaiten kulloiseenkin tilanteeseen.

Tekemällä markkinavuoropuhelua alueella voidaan kartoittaa nykytilanne ja saada käsitys yrittäjien investointikyvystä ja -halukkuudesta. Vinkkejä onnistuneesta markkinavuoropuhelusta voit lukea täältä. On myös hyvä muistaa, että hankintojen kriteereillä voidaan kannustaa toimijoita uusiin investointeihin, eikä nykytilanne siis aina kerro tulevista mahdollisuuksista.

Jos halutaan varmistua siitä, että tarjouksia yhä saadaan, kannattaa ympäristövaikutusten huomioon ottamisen keinona käyttää pisteytystä. Tällöin vanhempaakaan kalustoa ei rajata kokonaan ulos.


7. Miten taloudellisen ajotavan osaamisen voisi huomioida kuljetuspalveluhankinnoissa?

Vertailuperusteeksi soveltuu ajoharjoittelua sisältävä taloudellisen ajotavan koulutus. Ammattipätevyysdirektiivin mukainen pakollinen raskaan ajokaluston ennakoivan ajon koulutus järjestetään yleensä teoriaopetuksena. Todentamistapana voi käyttää todistusta käydystä kurssista (saa olla enintään 5 vuotta vanha). Jos haluatte painottaa taloudellista ajotapaa vieläkin enemmän, voitte antaa lisäpisteitä myös kuljettajakohtaisesta ajotavan seurannasta. Todentamiskeinona on todistus seurantajärjestelmän käyttöönotosta ja/tai selvitys siitä, kuinka suureen osaan ajokalustoa seurantalaitteisto on asennettu ja miten järjestelmän antamaa tietoa hyödynnetään yrityksessä.

Taloudellisella ajotavalla voidaan säästää n. 5-15 % polttoaineenkulutuksessa. Ajoharjoittelua sisältävällä koulutuksella päästään parempiin tuloksiin kuin pelkällä teoriakoulutuksella. Taloudellista ajotapaa voi tukea ajotavan seurantalaitteilla sekä ottamalla ajotapakoulutus osaksi yrityksen johtamisjärjestelmää ja osaamisen kehittämistä.
Lisätietoa eri kurssityypeistä ja Motivan suosittelemia kursseja löytyy sivustolta:



8. Takaako sertifioitu ympäristöjärjestelmä tai liittyminen kuljetusalan energiatehokkuussopimukseen, että tarjoaja seuraa polttoaineen-/energiankulutusta?

Sertifioidut ympäristöjärjestelmät eivät automaattisesti sisällä kuljetusten polttoainekulutuksen seurantaa tai vähentämistä. Asiasta kannattaa siis pyytää erikseen kirjallinen selvitys.

Kaikki liikenteenalan vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset päättyivät vuoden 2016 lopussa. Liikenteen energiatehokkuussopimukset olivat tavarankuljetus- ja logistiikka-alalle sekä joukkoliikenteelle. Sopimuskausi kesti 2008 - 2016. Vuoden 2017 alusta lukien mikään kuljetusyritys ei siis enää ole kuulunut kumpaankaan liikenteen energiatehokkuussopimuksista, joten liikenteen energiatehokkuussopimukseen kuulumista ei enää voi käyttää tarjouspyyntökierroksella millään tavoin.

Liikenteen energiatehokkuussopimusten päättymisen jälkeen kuljetusyrityksen on mahdollista hyödyntää esimerkiksi Trafin tieliikenteen kuljetusyritysten vastuullisuusmallia, johon ympäristövaikutukset on sisällytetty yhtenä elementtinä.


9. Millä tavoin raskaan kaluston kuljetushankinnoissa voidaan ottaa energiatehokkuus ja hiilidioksidipäästöt huomioon?


Raskaalle kalustolle (kuorma-autoille tai linja-autot) ei ole yhtenäistä standardia hiilidioksidipäästöjen viralliselle mittaamiselle, joka olisi edellytyksenä virallisille ja vertailukelpoisille polttoaineenkulutus- ja päästöarvoille. Siksi niille ei ole mahdollista asettaa CO2-vähimmäisvaatimuksia, ellei tilaaja itse määrittele, minkä mittausstandardin mukaan päästöt tulee mitata ja ilmoittaa. Henkilö- ja pakettiautoille yhtenäinen standardi on olemassa, joten niiden päästöille voidaan asettaa CO2-vähimmäisvaatimuksia.

Raskaassa kalustossa CO2-päästöt ja energiatehokkuus voidaan kuitenkin ottaa hankinnassa huomioon vaatimalla palveluntarjoajalta polttoaineenkulutuksen ja/tai taloudellisen ajotavan seurannan järjestämistä. Seuranta voi olla auto- tai kuljettajakohtainen. Lisäksi tarjoajalla pitää olla toimintasuunnitelma kuljetusten energiatehokkuuden parantamiseksi sekä rutiinit sen seurantaan ja raportointiin. Vaatimukset voi harkinnan mukaan ajoittaa täytettäviksi joko tarjousvaiheessa tai sopimuskauden aikana.

Vaatimuksen voi todentaa ympäristöjohtamisjärjestelmällä tai -ohjelmalla ja sen seurantaraportilla tai muulla vastaavalla dokumentaatiolla, josta polttoaineenkulutuksen ja/tai taloudellisen ajotavan aktiivinen seuranta ilmenee.

Lisäksi on myös mahdollista edellyttää taloudellisen ajotavan koulutusta (ks. kysymys aiheesta yllä).

10. Minkälaisia kriteereitä voisimme asettaa energiankulutukselle, hiilidioksidipäästöille sekä typenoksidi-, hiilivety- ja hiukkaspäästöille, kun osa tavarankuljetuksista tapahtuu pakettiautoilla ja osa kuorma-autoilla?


Pakettiautojen energiankulutus- ja hiilidioksidipäästövaatimukset suositellaan asetettavaksi kokoluokittain, koska iso auto yleensä kuluttaa enemmän kuin pieni. Tarkemmin asiasta on tavarankuljetuspalveluiden hankintaohjeessa.

Raskaan kaluston osalta suositukset löytyvät edellisen kysymyksen kohdalta.

Usein henkilö- ja pakettiautoille asetetaan vähimmäisvaatimukseksi Euro 5 tai Euro 6 ja kuorma-autoille/linja-autoille Euro IV. Kuljetuspalveluiden osalta kaluston ikä ja päästöluokat kuitenkin vaihtelevat alueellisesti varsin paljon. Kannattaa siis tehdä markkinakartoitus alueen ajokalustotarjonnasta ja sen perusteella tarvittaessa säätää vaatimustaso omalle alueelle sopivaksi. On myös mahdollista antaa lisäpisteitä vähimmäisvaatimusta paremmista päästöluokista. On suositeltavaa sallia myös jälkiasennettavat puhdistuslaitteistot keinona täyttää päästöluokkavaatimukset.


Sivua päivitetty viimeksi 12.12.2017