Autot rivissä_MV_yläpalkkikuva_nettiin

Henkilö- ja pakettiautot

Julkisen sektorin ajoneuvohankinnat koskevat niin henkilöautoja, pakettiautoja kuin raskasta kalustoa. Ajoneuvo- ja polttoaineteknologia ovat kehittyneet merkittävästi ja ympäristövaikutuksiltaan parempia vaihtoehtoja, kuten hybridejä, löytyy varsinkin pienten ja keskisuurten henkilöautojen kokoluokasta.

Merkittävimmät ympäristövaikutukset

Ajoneuvojen merkittävimmät ympäristövaikutukset ovat hiilidioksidipäästöt sekä terveydelle haitalliset hiukkaspäästöt. Yli 90 prosenttia kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöistä syntyy tieliikenteessä ja tästä 60 prosenttia henkilöautoista. Yli puolet terveydelle haitallisista hiilimonoksidi- eli häkäpäästöistä ja noin puolet hiilivety- ja typenoksidipäästöistä on peräisin liikenteestä.

Vaikka merkittävimmät ympäristövaikutukset syntyvät ajoneuvojen käytön aikaisista päästöistä, ajoneuvon elinkaaren aikana syntyy kuitenkin paljon muitakin haitallisia ympäristövaikutuksia. Nämä liittyvät esimerkiksi raaka-aineiden louhintaan, ajoneuvon käytöstä ottamiseen sekä renkaiden ja voiteluöljyjen haitallisiin aineisiin. Vaikka ajoneuvot kehittyvät koko ajan ympäristön kannalta paremmiksi, ajoneuvojen ja liikenteen määrä on kuitenkin ollut jatkuvassa kasvussa.

Missä menee lainsäädäntö?

Laki ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa (1509/2011) velvoittaa julkisia hankintayksiköitä huomioimaan tieliikenteen moottoriajoneuvojen energiatehokkuuden ja ympäristövaikutukset ajoneuvojen ja henkilökuljetuspalveluiden hankinnoissa.

Hankintayksikön on huomioitava ainakin seuraavat ajoneuvojen käytöstä aiheutuvat energia- ja ympäristövaikutukset:
  1. energiankulutus;
  2. hiilidioksidipäästöt; ja
  3. typenoksidi-, hiilivety- ja hiukkaspäästöt.

CO2-asetus

Nykyään EU:n CO2-asetus (443/2009) "Päästönormien asettamisesta uusille henkilöautoille osana yhteisön kokonaisvaltaista lähestymistapaa kevyiden hyötyajoneuvojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi" on ainoa henkilöautojen hiilidioksidipäästöjen vähentämistä ohjaava määräys Euroopassa. Asetusta on muutettu 27.2.2014, jolloin vuoden 2020 tavoitteiden saavuttamiskeinoja tarkennettiin.

Asetuksen mukaan kunkin autonvalmistajan vuoden aikana valmistamien henkilöautojen keskimääräinen hiilidioksidipäästö saa olla pääsääntöisesti enintään 130 g/km vuonna 2015 ja 95 g/km vuonna 2020. Autonvalmistaja saa bonuksia päästöltään alle 50 g/km autoista vuosina 2020–23.

Pakettiautoille vastaavat tavoitteet CO2-päästöjen osalta ovat enintään 175 g/km vuosien 2014 ja 2017 välillä ja vuonna 2020 tavoitteena on 147g/km.

Tyyppihyväksyntädirektiivi

Euroopan alueella myytävien autojen terveydelle haitallisten päästöjen enimmäisrajoista säädetään Euro-luokituksella EU:n Tyyppihyväksyntädirektiivissä. Päästöjen enimmäisrajoja on kiristetty muutaman vuoden välein. Euro-päästörajan voimaantulon jälkeen (uudet automallit) kaikkien ensirekisteröitävien autojen on mukauduttava siihen yleensä vuoden mittaisen siirtymäajan jälkeen. Nykyinen Euro-luokka henkilö- ja pakettiautoille on Euro 6. Raskaan kaluston voimassa oleva standardi on Euro VI. EU:ssa on myös käytössä vapaaehtoinen ympäristöstandardi EEV (enhanced environmentally friendly vehicle), joka asettuu Euro V ja VI –päästöluokkien väliin. Päästöluokkien tiukentamisesta (”Euro 7” tai ”Euro VII”) ei ole päätöksiä.



Taloudellinen ajotapa

Taloudellisen ajotavan omaksuminen on tehokas ja edullinen keino vaikuttaa autoilun energiankulutukseen ja kustannuksiin, sillä sen niksit ovat jokaisen kuljettajan hyödynnettävissä auton iästä riippumatta. Samalla liikenneturvallisuus kohenee.

Lisätietoa Motivan sivuilta >>

EcoDriving-koulutus

Uusittu EcoDriving-koulutus tarjoaa tehokkaan keinon parantaa liikenneturvallisuutta ja vähentää päästöjä sekä energiankulutusta. Liikennetilanteiden parempi lukeminen ja ajotavan opastettu kehittäminen vähentävät polttoaineenkulutusta pysyvästi jopa 10–15 prosenttia. Kilometreihin suhteutettu onnettomuusmäärä vähenee jopa 15–30 prosenttia.
Lisätietoa: www.ecodriving.com



Henkilö- ja pakettiajoneuvot

Henkilö- ja pakettiajoneuvot_- ohje ympäristökriteereistä julkisissa hankinnoissa (pdf) (3.2 MB)

Julkaistu
3/2013
Päivitetty 12/2017
Laajuus 15 s.

Lue ensin Näin käytät hankintaohjeitamme

Tämän ohjeen tarkoituksena on auttaa julkisia hankkijoita valitsemaan energiatehokkaampia ja vähäpäästöisempiä autoja. Ohjeessa esitellään ympäristökriteereitä, joita hankintayksiköt voivat hyödyntää tarjouspyynnöissään. Ohje soveltuu myös leasing-hankintaan.

Ohjeen ympäristökriteerit koskevat mm.:
•    CO2-päästöjä
•    säänneltyjä pakokaasupäästöjä (esim. pienhiukkaspäästöjä)
•    renkaita
•    lisävarusteita
•    opastusta (kuten taloudellista ajotapaa)



Henkilö- ja pakettiajoneuvot

Selvitys energia- ja ympäristövaikutusten huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa - Ajoneuvot ja kuljetuspalvelut


Motiva kartoitti toukokuussa 2017 valmistuneessa selvityksessä julkisen sektorin hankintayksiköiden kokemuksia ja tietotarpeita ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioon ottamisesta hankinnoissa. Selvityksen sekä siihen liittyneen kyselyn mukaan julkisen sektorin toimijat ovat kiinnostuneita erilaisista tavoista tehostaa logistiikkaa ja ajoneuvojen käyttöä. Etenkin kuljetusten yhdistäminen ja liikkumisen uudet palvelut näyttäisivät lisääntyvän tulevaisuudessa.

Selvityksen mukaan vuonna 2012 voimaantullut laki ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa on vielä epäselvä monissa organisaatioissa. Lain vaatimista energia- ja ympäristövaatimuksista oli vastausten perusteella parhaiten osattu soveltaa typenoksidi-, hiilivety- ja hiukkaspäästöjä kuvaavaa Euro-päästöluokitusta. Huomattavasti vähemmän asetetaan vaatimuksia, jotka koskevat energiankulutusta ja niihin kytkeytyviä hiilidioksidipäästöjä. Työn tilaaja Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. (2017)

Selvitys energia- ja ympäristönäkökohtien huomioon ottamisesta hankinnoissa -_Ajoneuvot ja kuljetuspalvelut (pdf) (2.1 MB)


Helsingin kaupunki edistää vähäpäästöisiin autoihin siirtymistä

Helsingin kaupungin omaan kalustoon hankitaan vain henkilöautoja, joiden CO2-päästöt ovat alle 100 g/km ja jotka täyttävät Euro 5 –luokan päästönormit. Poikkeuksena  ovat  kuljetuskäyttöön  hankittavat  bensiini- ja dieselhenkilöautot, joiden hiilidioksidipäästöraja on <150 g/km (Euro 5 -päästötaso).
Lue lisää >>


Puitejärjestelyn tavoitteena energiatehokas ja monipuolinen autokanta

Hansel Oy:n toteuttamassa puitejärjestelyn kilpailutuksessa kiinnitettiin
erityistä huomiota autojen ympäristövaikutuksiin.
Katso esimerkkikortti >>

Yhteiskäyttöautopalvelun edelläkävijä

Göteborgin kaupunki kilpailutti yhteiskäyttöautopalvelun ensimmäisen
kerran vuonna 2003. Autonkäyttö tehostui, ja kaupunkilaiset saivat uuden vaihtoehdon liikkumiseen. Muut ruotsalaiset kaupungit ovat seuranneet perässä Trafikverketin kannustamana.
Katso esimerkkikortti >>



Henkilö- ja pakettiajoneuvot

Kysyttävää?

Ota meihin yhteyttä, autamme mielellämme.
hankintapalvelu@motiva.fi





Mitä hankintoja koskee laki ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa?

Laki koskee tieliikenteeseen tarkoitettujen moottoriajoneuvojen ja tieliikenteeseen tarkoitetulla moottoriajoneuvolla suoritettavien henkilöliikenteen kuljetuspalvelujen julkisia hankintoja. Laissa tarkoitettuja henkilöliikenteen kuljetuspalvelujen hankintoja ovat joukkoliikennepalvelut ja muut henkilökuljetukset, kuten koulu- ja vammaiskuljetukset. Lain ulkopuolelle jäävät tavarankuljetukset ja esimerkiksi lumen auraus. Tieliikenteen moottoriajoneuvoiksi luokitellaan henkilöautot, pakettiautot, linja- ja kuorma-autot (ajoneuvoluokat M ja N). Esimerkiksi traktoreita, mopoja, moottoripyöriä ja kevyitä nelipyöriä (ajoneuvoluokka L) laki ei koske.



Kuinka uusilla/vanhoilla autoilla on auton energiamerkki?

Energiamerkinnän saa uusiin ja käytettyihin henkilöautoihin. Energiamerkintää ei kuitenkaan voi muodostaa henkilöautoille, jotka on otettu käyttöön ennen vuotta 2001 tai joilla ei ole rekisteriin merkittyä CO2-tietoa.
Pakettiautojen energiamerkintää ei ole saatavilla. Raskaalle ajokalustolle energiamerkintää ei myöskään ole saatavilla.

Käytetyn henkilöauton energiamerkki -palvelusta saat rekisterinumeron perusteella energiamerkin, josta selviää mm. henkilöauton päästötiedot, polttoaineen kulutus ja arvio vuosikustannuksista, ajoneuvoveron määrä ja tieto paljonko auto kuluttaa suhteessa EU-päästötavoitteeseen.


Mistä saa tietoa pakettiautojen energiatehokkuudesta?

Uusien pakettiautojen energiatehokkuutta voi vertailla CO2-päästön avulla, sillä se mitataan samaan tapaan kuin henkilöautoilla (g/km). Tällä hetkellä kattavin tietolähde on Autotuojat ry:n ylläpitämä Autotietokanta, johon on tallennettu myös markkinoilla olevien pakettiautojen päästö- ja energiankulutustiedot. On kuitenkin hyvä ottaa huomioon, että käytännön ajossa polttoaineenkulutus on yleensä suurempi kuin EU-kulutus.

Autotietokanta

Pakettiautoille ei ole määritetty energiamerkintää. Pakettiautojen tietoja ei ainakaan toistaiseksi ole saatavissa Trafin autovertaamosta.


Uusia ajoneuvoja koskee lakisääteisesti vaatimus tietystä Euro-luokasta. Täytyykö silti uusiakin ajoneuvoja hankkiessa määritellä näille raja?

Ei tarvitse välttämättä. Euro-päästöluokat koskevat aina uusia autoja, joten niiden hankinnassa ei ole tarpeen erikseen määritellä Euro-päästöluokkaa. Hyvä tapa tuoda asian huomioiminen ilmi on kuitenkin lisätä teknisiin vaatimuksiin esimerkiksi teksti: ”Tarjottavien autojen on täytettävä Suomessa voimassaolevat, mm. rakennetta, varusteita ja pakokaasupäästöjä koskevat vaatimukset.”

Käytettyjä henkilö ja pakettiautoja hankittaessa Euro-päästöraja kannattaa määrittää hyvälle tasolle, esimerkiksi henkilö- ja pakettiautoilla Euro 6 -päästöluokkaan.


Mihin ympäristövaatimuksiin Euro-päästöluokkavaatimuksen avulla voidaan vaikuttaa?


Euro-päästöluokka kertoo pakokaasujen terveydelle haitallisten aineiden (typenoksidi, hiilivedyt, hiukkaset, häkä) päästöistä, mutta se ei kerro auton energiankulutuksesta (energiatehokkuudesta) tai hiilidioksidipäästöistä. Euro-päästöluokkavaatimuksilla voidaan siis vaikuttaa vain paikalliseen ilmanlaatuun mutta ei kasvihuonekaasupäästöihin.





Sivua päivitetty viimeksi 12.12.2017