ABC palikat 690x308px

Miksi kestävä hankinta kannattaa?

Tuotteilla ja palveluilla on aina välittömiä tai välillisiä vaikutuksia ympäristöön. Hankintapäätökset vaikuttavat siihen, kuinka paljon tuotteiden ja palvelujen elinkaaren aikana kuluu energiaa ja materiaaleja sekä syntyy kasvihuonekaasupäästöjä ja jätettä.

Markkinavaikutus ja mahdollisuudet

Julkinen sektori hankkii tavaroita ja palveluja vuosittain noin 30 miljardilla eurolla. Määrä on noin 20 prosenttia bruttokansantuotteesta. Julkisen sektorin hankinnat ovat suuria. Sen merkitys markkinavaikuttajana on huomattava silloin, kun markkinoille pyritään saamaan energia- ja materiaalitehokkaita tuotteita sekä tuotteita, joilla on vähemmän haitallisia ympäristövaikutuksia.

Julkisella sektorilla on sekä mahdollisuus että velvollisuus käyttää tätä valtavaa ostovoimaansa viisaasti. Julkisten palvelujen tuottamisessa hankinnoilla on erityinen rooli hyvinvoinnin edistäjänä mutta niillä on merkitystä myös yritysten innovaatiotoiminnan kannustajana sekä energia- ja ympäristötavoitteiden saavuttamisessa.

Valtioneuvoston periaatepäätös (13.6.2013) sitouttaa valtion ja kunnat edistämään energia- ja ympäristö-  eli niin sanottuja cleantech-ratkaisuja. Periaatepäätöksen mukaan valtiolla ja kunnilla on velvollisuus ottaa huomioon vihreän teknologian ratkaisut kaikissa julkisissa hankinnoissa.

Resurssiviisailla hankinnoilla:
  • saavutetaan ympäristötavoitteita: vähennetään hiilidioksidipäästöjä, lisätään energiatehokkuutta ja säästetään luonnonvaroja;
  • saadaan aikaan kustannussäästöjä;
  • kansalaisten, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan luottamus julkishallintoon lisääntyy;
  • edistetään innovointia ja tuetaan kilpailukykyisten, ympäristöystävällisten tuotteiden ja palvelujen kehittämistä ja laajennetaan niiden markkinoita;
  • luodaan henkilöstölle nykyistä terveellisemmät työolot.

Missä hankintoja tehdään?

Kaikista julkisista hankinnoista noin 75 prosenttia tehdään kuntasektorilla. Yli puolet näistä hankinnoista koostuu palveluhankinnoista, loput kulutushankinnoista ja kiinteistöjen ylläpidosta. Esimerkiksi ympäristövaikutusten näkökulmasta merkittävimpiä hankintoja ovat ajoneuvohankinnat, energian ja lämmön hankinnat sekä elintarvike- ja ruokapalveluhankinnat.

Sosiaalinen kestävyys

Julkisilla hankinnoilla voidaan vaikuttaa markkinoihin  myös ihmisoikeuskysymyksissä. Asettamalla vaatimuksia, jotka koskevat ostettavien tuotteiden ja palveluiden tuotannossa työskentelevien henkilöiden ihmisoikeuksien parantamista, voidaan vaikuttaa työolojen kehittymiseen parempaan suuntaan.

Hankinoilla voidaan vaikuuttaa myös esimerkiksi vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistämiseen.

Huomioi elinkaarikustannukset hankinnoissa

Ympäristöystävällisillä hankinnoilla voidaan säästää ympäristön ohella myös rahaa. Hankintojen avulla voidaan esimerkiksi vähentää energian- ja vedenkulutusta ja vaarallisten aineiden käyttöä sekä edistää uusiomateriaalien käyttöä ja asianmukaista jätehuoltoa. Yhteisöt saavuttavat näin kustannussäästöjä monissa eri tuote- ja palveluryhmissä. Tämä koskee etenkin hankintaprosesseja, joissa otetaan huomioon hankinnan koko elinkaarikustannus eikä vain tuotteen, rakennusurakan tai palvelun hankintahintaa.

Elinkaarikustannukset tarkoittavat kaikkia kustannuksia, joita tuotteen koko elinkaaren aikana aiheutuu. Laskemalla elinkaarikustannukset hankkijat voivat valita vaihtoehdon, joka on koko elinkaaren kannalta tarkasteltuna taloudellisin.

Joihinkin elinkaarimalleihin sisältyvät hankintahinnan ja käyttö-, ylläpito- ja hävittämiskustannusten lisäksi myös hiilidioksidipäästöjen kaltaisten ulkoisten ympäristövaikutusten kustannukset. Esimerkiksi puhtaista ajoneuvoista annetussa direktiivissä (2009/33/EY) säädetään erityisestä menetelmästä, jolla arvioidaan polttoaineenkulutukseen, kasvihuonekaasuihin ja hiukkaspäästöihin liittyviä kustannuksia tieliikenteen moottoriajoneuvojen hankinnoissa.

Elinkaarikustannuslaskentaa käytetään usein ympäristöystävällisempien valintojen tukena myös sisä- ja ulkovalaistusta, rakennuseristeitä ja muita rakennusmateriaaleja sekä tietotekniikkalaitteita ja muita energiaa käyttäviä tuotteita hankittaessa.



Sivua päivitetty viimeksi 26.1.2017