tampere-talo-ulkoa MV 690x308

Seurantatuloksia Tampere-talon ympäristötyöstä

Seurannan ja vaikutusten arvioinnin näkökulmasta valittiin kolme tarkastelukohtaa Tampere-talon kestävän kehityksen työn osa-alueista: energia, ruoka ja jätehuolto. Kestävien hankintojen ja ympäristötavoitteiden seurannalla ja vaikutusten arvioinnilla voidaan tarkastella, mitä vaikutuksia eri toimilla on organisaation tavoitteiden saavuttamisessa.

Energia

Kaukojäähdytys

Tampere-talon jäähdytysjärjestelmän tekniikka uudistettiin kesällä 2014. Nyt tilat jäähdytetään pääasiallisesti Näsijärven syvänteiden kylmää vettä hyödyntäen. Tarpeen mukaan järvivettä lisäjäähdytetään koneellisesti. Tällä tapaa tuotettu kaukokylmä on edullinen, energiatehokas ja äänetön tapa ilmastoinnin viilentämiseen.

Kaukojäähdytykseen siirryttäessä jäähdytysjärjestelmän kierrosta saatiin poistettua 800 kg HCFC-kylmäaine R22:sta. Kyseiselle kylmäaineelle astui voimaan käyttökielto vuoden 2015 alusta, koska HCFC-yhdisteet ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja ja niillä on myös otsonikerrosta tuhoavaa vaikutusta. Tampere-talossa muut käytössä olevat pienkylmälaitteet käyttävät sallittuja yhdisteitä ja näiden kylmäaineiden määrä on vähäinen.

Lämmitysenergian käyttö

Tampere-talo lämmitetään kaukolämmöllä, joka Tampereella tuotetaan pääosin sähkön ja lämmön yhteistuotantona. Vuoden 2014 aikana Tampere-talossa käytettiin lämmitysenergiaa 2500 MWh. Tampereen sähkölaitoksessa tuotetun kaukolämmön arvioidut hiilidioksidipäästöt vuonna 2014 olivat 195 g/kWh, eli kokonaisuudessa Tampere-talon lämmityksen hiilidioksidipäästöt vuonna 2014 olivat noin 490 tonnia. Vuodesta 1991 tehdyillä erilaisilla energiatehokkuustoimilla sekä seurannalla ja käyttöön perustuvalla säädöllä lämmitysenergian kulutus on voitu pudottaa puoleen alkuperäisestä.

Sähköenergian käyttö

Tampere-talossa on onnistuttu vähentämään sähkön käyttöä vuodesta 2007 vuoteen 2014, noin 2270 MWh:sta 1980 MWh:iin eli noin 13 prosenttia. Sähkönkäyttöä on tehostettu muun muassa ottamalla käyttöön uutta valaistustekniikkaa ja valaistuksen ohjausjärjestelmiä. Käyttäjiä on ohjeistettu toimenpiteisiin valaistuksen sähkönkäytön vähentämiseksi. Lisäksi huomiota on laitekantaa uusittaessa kiinnitetty laitteiden elinkaariajattelun mukaiseen energiatehokkuuteen. Sähkön käyttöä seurataan ja sen perusteella tehdään tarvittavia toimenpiteitä.

Tällä hetkellä sähkö hankitaan vihreänä vesivoimana, jonka CO2-päästökerroin on 0. Vastaavan sähkömäärän eli 1980 MWh hiilidioksidipäästöt ovat 220 kg CO2/MWh sähkönhankinnan keskimääräisellä CO2-päästökertoimella laskettuna. Päästöttömän sähkön valinnalla Tampere-talo jättää synnyttämättä noin 430 tonnia hiilidioksidipäästöjä.
Tampereen sähkölaitoksen toimittaman sähkön keskimääräinen CO2-kerroin oli 139,40 kg/MWh. Tällä luvulla laskettuna päästöttömän sähkön hankinnalla vältettiin 277 tonnia CO2-päästöjä.

Rakennuksen energiankäytön hiilijalanjälki

Tampere-talolle on laskettu rakennuksen energiankäytön hiilijalanjälki Green Building Council Finland mittariston mukaan. Energiankäytön hiilijalanjälki mittaa käyttäjän toimintaa rakennuksessa ja on näin soveltuva mittari kiinteistön käyttäjän omien päästöjen mittaamiseen ja kehittämiseen. Tampere-talolle on erikseen eriteltynä kiinteistö- ja ravintolaliiketoiminnan hiilijalanjälki sekä kävijäpainotteinen kokonaishiilijalanjälki.

CO2_hiilijalanjälki_kävijä_2014_TamperetaloKokonaishiilinjalanjälki per kävijä vuonna 2014

Ruoka

Tampere-talon ruokapalveluissa on panostettu luomuelintarvikkeiden käyttöön, lähiruokaan ja Reilun kaupan tuotteisiin. Tarjottavien ruokien ja juomien hiilijalanjälki on laskettu ja tarjolla on ympäristöystävällinen lounasvaihtoehto. Tavoitteena on luomun käytön jatkuva lisääminen. Vuonna 2014 luomun käyttöprosentti oli 13 % kaikista ostoista. Vuonna 2015 luomun käyttöprosentti tulee olemaan 15 %. Tampere-talossa on tällä hetkellä jatkuvassa käytössä 20 luomutuotetta. Tampere-talolla on Portaat luomuun ohjelmassa 5 taso.

Kasvispainotteisen ympäristöystävällisen lounaan hiilijalanjälki on 1,26 kg CO2. Se vastaa päästöiltään 7,6 kilometrin automatkaa. Vastaavasti suuremman ympäristökuormituksen omaavan häränlihahöystön laskennallinen hiilijalanjälki on 5,27 kg CO2 , ja se vastaa 31,6 ajokilometrin päästöjä. Naudanlihan käyttöä pyritään jatkuvasti vähentämään.

Jätehuolto

Tampere-talossa järjestetään vuosittain paljon erilaisia tapahtumia. Jätemääriin ja syntypaikkalajitteluun on alettu kiinnittämään tarkasti huomiota. Jätteiden määrää seurataan erilaisin tunnusluvuin:
  • Paljonko yksi Tampere-talon tilaisuuksiin osallistunut henkilö tuottaa jätettä keskimäärin (kg/osallistuja)?
  • Paljonko yksi Tampere-talossa pidetty tilaisuus tuottaa jätettä keskimäärin (kg/tilaisuus)?
  • Paljonko yksi tilaisuuteen osallistunut henkilö tuottaa jätettä keskimäärin (kg/tilaisuudessa ruokailija 1)?
  • Paljonko yhdellä eurolla saa jätettä (kustannus sisältää jätteen poiskuljetuksen kiinteistöltä ja jätteestä aiheutuvat käsittelykustannukset) (€/kg)?
  • Paljonko Tampere-talossa pidetyn tilaisuuden jätehuoltokustannus on pidettyä tilaisuutta kohden (€/tilaisuus)?

Kierrätysmateriaalien yhteiskeräyksellä on vähennetty kuljetusten määrää ja kaikki jakeet menevät nykyisin joko kierrätykseen tai muuhun hyötykäyttöön. Loppukäsittelyyn menevän jätteen osuus oli vuonna 2014 enää vain 0,23 %.


Lähde: Tampere-talo, Marko Koivisto 2015.

Sivua päivitetty viimeksi 3.12.2015