Lappeenrannassa hankittiin energiatehokas pumppaamo

Lappeenrannassa ollaan oltu huolissaan Pien-Saimaan vedenlaadusta, kun laajat sinileväesiintymät ovat kiusanneet useampana kesänä. Ratkaisuksi, jota etsittiin vesiluonnon asiantuntijoiden kanssa, päätettiin parantaa veden virtaamaa aloittamalla pumppaaminen Suur-Saimaasta.

Hommaan tarvittiin järeät ratkaisut. Markkinoilta löytyvät pumput osoittautuivat energiasyöpöiksi, joten ratkaisua lähdettiin hakemaan yhdessä Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) kanssa.

LUT Energialla suunniteltu 14 tonnia painava pumppu siirtää nyt Kivisalmessa vettä kymmenen kuutiota sekunnissa Suur-Saimaalta Pien-Saimaaseen Lappeenrannan ja Taipalsaaren rajalla.

– Pumppu on suhteellisen edullinen, ekologinen ja sen huolloin tarve vähäinen, Lappeenrannan seudun ympäristötoimen johtaja Ilkka Räsänen sanoo.

Pumpun suunnittelijat professorit Jaakko Larjola ja Juha Pyrhönen kertovat, että pumpussa on suuri juoksupyörän halkaisija, uudenlaiset siivet, oikaisusiivet, suoraveto ja kestomagneettimoottori.

– Moottoria syötetään taajuusmuuttajalla ja juoksupyörän siipikulmia voidaan säätää, näin sähkönkulutus voidaan minimoida. Pumpun toimitti Waterpumps Wp Oy, professorit selittävät.

Energiakuluja säästyy rutkasti

Pumppuhanke on hyvä esimerkki markkinoita kannustavasta ja eteenpäin vievästä kestävästä hankinnasta. Pumpun lasketaan säästävän energiakuluja jopa 35 000 euroa vuodessa verrattuna parhaaseen kaupalliseen vaihtoehtoon. Pumpun valinnan ratkaisi energiatehokkuus.

– Painotimme juuri energiatehokkuutta kilpailutuksessa, sillä perusteella valinta kohdistui LUT:n suunnittelemaan pumppuun. Kaupunki oli ennakkoluuloton ja ylipistossa tehtiin paljon työtä, Räsänen kertoo.

Hankinnan valintaperusteena oli elinkaarikustannus. Elinkaarikustannus sisälsi pumpun ostohinnan, varaosapaketin, 20 vuoden huoltokustannukset ja 20 vuoden energian kustannuksen.

– Saimme neljä tarjousta. Niiden välillä valinta tehtiin yhteen laskemalla kaikki yhteen ja vertaamalla tätä hintaa tarjoajien kanssa keskenään, Räsänen kertoo.

Yliopistolla paikallinen ongelma tunnettiin

Pien-Saimaan tilasta ollaan oltu huolissaan laajojen sinileväesiintymien takia. Siksi päätettiin parantaa veden juoksutusta Suur-Saimaan puolelta pumpun avulla.

– Minun alkuperäinen motiivini vaikuttaa tähän työhön oli etupäässä aktiivisen kuntalaisen rooli ja tietenkin asiantuntijan rooli siinä sivussa. Olin perehtynyt Vehkataipaleen pumppaukseen ja sen huonoon energiatehokkuuteen. Koska kunnilla ei ole varoja tuhlattavaksi, toin sopivissa asiayhteyksissä aina esiin, että nyt on tilaisuus tehdä energiatehokas ratkaisu kaupallisen, varman, mutta erittäin epäsopivan ratkaisun asemesta, Juha Pyrhönen selittää.

Yliopistolla oltiin varmoja, että tutkijoiden osaamista hyödyntäen pumpusta syntyisi kunnon suunnitelma ja tarjouskilpailuun uskallettiin lähteä mukaan.

Lopputulokseen ollaan tyytyväisiä

– Lopputulokseen lienevät ainakin toistaiseksi kaikki tyytyväisiä. Hiljainen, tehokas ja vähän energiaa kuluttava ja ilmeisesti myös kaloja säästävä hidaskäyntinen harvasiipinen pumppu saatiin toimimaan ja sille olisi kaiketi myös käyttökohteita muuallakin - näin me ylipistolla uskomme, Pyrhönen pohtii.

Myös kaupunki on hankkeeseen erittäin tyytyväinen.

– Pumppu on nyt käytössä ja toimii kehitetyn teknologian esittelykohteena. Se on osoittautunut energiatehokkuudeltaan neljä kertaa paremmaksi kuin markkinoilta löytyvät pumput. Se on jopa parempi kuin pystyimme kuvittelemaan, Räsänen innostuu kehumaan.

Uuden tekniikan markkinointiin tarvittaisiin voimavaroja

Toistaiseksi on osoittautunut, että pumpun toimittajilla ei ole voimavaroja markkinoida tuotetta, joten mistään uusista toimituksista ei toistaiseksi ole tietoa.

– Keskustelut muiden tahojen kanssa ovat painottaneet, että samankaltaista tekniikkaa tarvittaisiin pystysuuntaiseen veden siirtoon, kun kesäisin syvänteiden pohjat ajautuvat hapettomiksi, Pyrhönen kertoo.

Lappeenrannalla on tavoitteena edistää hankinnalla innovaatioita.

– Toivomme todella, että suomalaisen teollisuus voisi hyödyntää uuden vientituotteen mahdollisuuksia, Räsänen painottaa.


Sivua päivitetty viimeksi 25.11.2015