Energiatehokkaat kiinteistöt

Mitä ovat rakentamisen cleantech-ratkaisut?

Rakennusektorilla cleantech-ratkaisut tarkoittavat innovatiivisia rakennusteknisiä ratkaisuja tai esimerkiksi toiminta- tai palvelumalleja, jotka ovat ympäristön kannalta perinteisiä ratkaisuja parempia.

Parhaimmillaan cleantech-ratkaisujen kehittäminen ja käyttöönotto säästää julkisella sektorilla energiaa ja euroja, mutta edistää myös samalla kotimaisten cleantech-yritysten markkinoille pääsyä hyvien kotimaareferenssien avulla.

Uudisrakentamisessa mahdollisuuksia uuden kokeiluun

Uudisrakentamisessa on hyvät mahdollisuudet etsiä uusia toteutusvaihtoehtoja perinteisten rinnalle.

Voidaan esimerkiksi pohtia, tarvitaanko uuteen kouluun ruokasalia, vai voidaanko se suunnitella jollain toisella tapaa, jotta rakennuksessa ei olisi suuren osan ajasta tyhjillään olevaa tilaa. Näin voidaan säästää esimerkiksi lämmitys- ja siivouskuluissa.

Uutta rakennettaessa voidaan miettiä vaihtoehtoisia tapoja rakennuksen lämmitykseen. Toisaalta esimerkiksi uudet integroitavat materiaalit tarjoavat mahdollisuuksia hyödyntää rakennuksen pintoja energiantuotannossa.

Korjausrakentamiseenkin cleantechiä tarjolla

Korjausrakentamisessa käyttötarpeiden muuttamista palveleva ratkaisu, esimerkiksi innovatiivinen tapa rakentaa väliseiniä, voi olla cleantech-ratkaisu.  Tämä voi muuttaa tilan paremmin nykyistä käyttötarvetta vastaavaksi.

Jossain tapauksissa saattaa olla kannattavampaa tehdä kokonaan tai osittain uusi rakennus kuin korjata vanhaa. Cleantech-ratkaisu voi olla myös se, että rakennus puretaan ja materiaalit kierrätetään asianmukaisesti.

Vanhassa rakennuksessa on usein kustannustehokkaampaa pyrkiä lämmitysinvestoinnin sijaan pienentämään energiankulutusta. Sen sijaan, että vanhassa rakennuksessa investoidaan uusiin lämmityslaitteisiin, kannattaa ensin tarkastella rakennuksen energiankulutusta, tiiveyttä ja pyrkiä vähentämään nykyistä energiankulutusta. Tämän jälkeen mitoitetaan lämmöntarve oikein ja tehdään halutut lämmitystapamuutokset. Jos lämpö karkaa ulos, on yhtä tuhlaavaa lämmittää öljyllä kuin hakkeella.  

Rakentamisella on keskeinen merkitys energiankäytön ja päästöjen vähentämisessä

Nykyinen rakennuskanta kuluttaa noin 40 prosenttia Suomessa käytetystä energiasta ja aiheuttaa 30 prosenttia kasvihuonepäästöistä. Olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuudella on suuri merkitys ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.

Uudisrakentamisen vaikutukset rakennuskannan energiatehokkuuteen tulevat näkyviin vasta pidemmällä aikajänteellä. Siksi korjausrakentaminen on energiankäytön ja tämänhetkisten päästöjen vähentämisen kannalta keskeistä. Toisaalta uutta rakennettaessa on helpompi kehittää ja testata täysin uusia innovaatioita.

Rakennusten energiatehokkuuteen tehtävät parannukset ovat tärkeitä, sillä nyt tehtävät päätökset vaikuttavat energiankäyttöön useiden tulevien vuosikymmenten ajan niin uudis- kuin korjausrakentamisessakin. 

Materiaalivalinnat ja kierrätys tulevaisuudessa entistä tärkeämpiä

Niin uudis- kuin korjausrakentamisessa käytetään lyhyellä aikavälillä suuri määrä uusiutuvia ja uusiutumattomia raaka-aineita. Rakennusmateriaalien valmistukseen kuluu paljon energiaa. Rakennusmateriaalien tuotanto ja itse rakentaminen ovatkin käyttövaiheen energiankulutuksen ohella merkittävin rakennuskantaan liittyvä ympäristökuormituksen aiheuttaja.

Euroopan unionin jätedirektiivi (2008) velvoittaa jäsenvaltiot tehostamaan jätteen kierrätystä. Vuoteen 2020 mennessä Suomen tavoitteena on saavuuttaa 70 prosentin kierrätysaste rakennusjätteelle. Direktiivin pohjalta tehty jätelaki ja sen asetukset sisältävät merkittäviä tiukennuksia myös rakennusjätteen lajitteluun ja kierrätykseen.

Materiaalitehokas rakentaminen vähentää syntyvän jätteen määrää sekä lisää rakennus- ja purkujätteiden kierrätystä, jolloi ne voidaan jatkojalostaa esimerkiksi uusiksi tuotteiksi.  


Korjausrakentaminen ohitti jo uudisrakentamisen

Suomessa infrastruktuuri on suurelta osin julkisen sektorin omistamaa. Tällä hetkellä rakennuskanta uudistuu noin yhden prosentin vuosivauhdilla. Ensimmäistä kertaa vuoden 2013 aikana korjausrakentamisen määrä ohitti uudistuotannon ja se tulee kasvamaan noin 2,5-3 prosenttia vuodessa. Pelkästään julkisia palvelurakennuksia peruskorjattiin 1,3 miljardilla eurolla vuonna 2013.

Tällä hetkellä korkeimmat korjausrakennuskustannukset ovat 70-luvulla valmistuneissa palvelurakennuksissa. Korjausrakentamisesta 40 prosenttia tehtiin sisätiloissa, talotekniikassa 35 prosenttia sekä ulkopinnoissa ja rakenteissa 25 prosenttia. (Tilastokeskus 2014, Forecon Oy)

Tavallisimmat peruskorjaustarpeeseen johtavat syyt ovat rakennuksen normaali vanheneminen ja kuluminen, käyttötoiminnan muutos, sisäilman huono laatu, vakavamman vaurion ehkäisy, laatu tai varustetason parantaminen sekä energiatehokkuuden parantaminen. (Tilastokeskus 2014)


Sivua päivitetty viimeksi 10.3.2015