työmiehet_handu

Blogi

19.12.2017 10.30

Uutta potkua innovaatioiden hankintaan innovaatiokumppanuudella

Kirsi-Maria Halonen, Lapin Yliopisto

Julkisista hankinnoista annetun lain 1397/2016 (hankintalaki) kokonaisuudistus tuli voimaan vuoden 2017 alusta. Uudistus toi mukanaan myös uuden hankintamenettelyn: innovaatiokumppanuuden.
Innovaatiokumppanuudella haetaan uutta potkua innovaatioiden hankintaan: siinä paketoidaan yhteen sekä innovaation tutkimus- ja kehitysvaihe että valmiin ratkaisun hankinta. Menettely mahdollistaa hankinnan suuntaamisen vielä kehitysvaiheessa oleviin ratkaisuihin. Kehitysvaiheen päättymisen jälkeen hankintayksikkö voi päättää hankkiiko se ratkaisua tai keneltä se lopullisen ratkaisun hankkii siinä tapauksessa, että kehitysvaiheeseen on osallistunut useita innovaatiokumppaneita. Menettely avaa myös uusia mahdollisuuksia yrityksille päästä testaamaan ja kehittämään vielä kehitysvaiheessa olevia ratkaisujaan yhteistyössä julkisen sektorin kanssa.

Vauhdikas alku innovaatiokumppanuuteen

Innovaatiokumppanuus on herättänyt yhä enemmän kiinnostusta sekä hankintayksiköiden että toimittajien keskuudessa. Suomessa on lähdetty rohkeasti testaamaan menettelyä. Keväällä Tekes julkaisi myös käsikirjan innovaatiokumppanuudesta menettelyn käyttöönoton helpottamiseksi.

Vuoden 2017 aikana on käynnistynyt kaiken kaikkiaan 11 innovaatiokumppanuusmenettelyä. Erityisesti kunnat ovat tarttuneet uuteen menettelyyn valtiota innokkaammin. Valtiolla ainoastaan verohallinto on soveltanut uutta menettelyä tekstinlouhintaratkaisun hankinnassa. Innovatiivista ratkaisua on innovaatiokumppanuuden kautta haettu muun muassa tuhkan jalostamiseen, väliaikaisten purettavien ja uudelleen koottavien leikkaussalien rakentamiseen, kirjaston robotiikka- ja keinoälyratkaisuihin, alueellisen kehittämisen malleihin, uudenlaisiin urheilustadionrakenteisiin ja oppimisen arviointiin.

Innostetaan yritykset mukaan

Valtioneuvoston parhaillaan käynnissä olevassa TEAS-hankkeessa selvitetään muun muassa edellä kuvattujen innovaatiohankintojen kautta innovaatiokumppanuuteen liittyviä pullonkauloja. Vaikka hanke on vielä kesken, voidaan jo tässä vaiheessa tehdä mielenkiintoisia alustavia havaintoja.

Ennakkoviestintä ja markkinavuoropuhelu ovat avain menestykseen. Monilla innovaatiokumppanuusprojekteihin osallistuvilla yrityksillä ei ole aiempaa kokemusta julkisesta hankintaprosessista. Tieto hankinnasta ei tavoita oikeita yrityksiä ilman aktiivista viestintää hankintayksikön puolelta. Innovaatiokumppaneita ei aina kasva puissa: kumppaniehdokkaiden mukaan lähteminen edellyttää joskus myös hankintayksikön aktiivista rohkaisua ja kannustusta. Toisaalta myös hankinnan kohteen tai hankinnan tavoitteiden määrittely on hyvin vaikeaa ilman tietoa markkinoilla vallitsevasta tilanteesta.

Yritysten oikeanlainen motivointi on keskeistä innovaatiokumppanuudessa. Toimialan kilpailuasetelma ja yritysten toiminnan vakiintuneisuus vaikuttavat siihen, mitkä tekijät motivoivat yritystä parhaiten: palkkiot ja muut kannustimet pitää suunnitella toimialan ja toimijoiden erityispiirteet huomioiden. Innovaatiopanoksen korvaaminen kehitysvaiheessa riittävän suuruisten palkkioiden muodossa on erityisesti vakiintuneille toimijoille tärkeää. Startup-yritykset suhtautuvat tuotteensa kehittämiseen sen sijaan usein intohimoisesti eivätkä välttämättä pohdi toimiensa liiketoiminnallista kannattavuutta yhtä pitkälle kuin jo markkinoilla aktiivisesti toimivat yritykset. Palkkion sijaan startup-toimijat tavoittelevat ensisijaisesti näkyvyyttä, referenssejä ja mahdollisuutta testata ratkaisuaan julkisen sektorin ympäristössä.

Määrällä on väliä. Usean innovaatiokumppanin valinta ylläpitää kilpailuasetelmaa ja kirittää kumppaneita kehitysvaiheessa, jättää hankintayksikölle enemmän vaihtoehtoja lopullisen ratkaisun valintaan ja nostaa innovaation hankinnan onnistumisen todennäköisyyttä. Tästä huolimatta innovaatiopanoksen korvaamista usealle kehityskumppanille on monessa hankkeessa pidetty liian kalliina, mikä johtaa helposti yhden kumppanin valintaan.

Suomessa käynnistyneiden innovaatiokumppanuushankkeiden kautta saadaan tärkeää tietoa menettelyn soveltamiseen jatkossa, jotta innovaatiokumppanuusmenettely ei jää alkuhuumaan, vaan vakiinnuttaa asemansa käyttökelpoisena hankintamenettelynä innovaatioita ja uudenlaisia ratkaisuja hankittaessa.

Kirsi-Maria Halonen

Teksti: Kirsi-Maria Halonen, OTT, kauppaoikeuden yliopistonlehtori, Lapin yliopisto, oikeustieteiden tiedekunta
Kirjoittaja toimii tutkijana valtioneuvoston selvityshankkeessa ”Innovatiiviset menettelyt biotalouden ja puhtaiden ratkaisujen hankinnoissa”.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja


Sivua päivitetty viimeksi 27.10.2017