työmiehet_handu

Blogi

6.2.2018 9.15

Miksi koulujen lounaslautasille päätyy thaimaalaista broileria kun suomalainen siipikarja olisi maailman turvallisinta?

Hanna Hamina, Suomen Siipikarjaliitto ry

Siipikarja-alalla on tehty vuosikymmeniä töitä sen eteen, että suomalaiset voisivat nauttia maukkaista ja turvallisista kananmunista ja broilerin- ja kalkkunanlihasta. Suomessa käytetystä broilerista 85 % onkin kotimaista, mutta esimerkiksi koulujen lounaslautasille voi helposti päätyä vaikkapa thaimaalaista broileria.

Suomalaiset syövät entistä enemmän broilerin- ja kalkkunanlihaa sekä kananmunia. Kulutuksen nousu on ollut erityisen nopeaa broilerinlihan osalta, jonka kulutus on kaksinkertaistunut vuosituhannen vaihteesta. Suomalaiset syövät vuosittain noin 22 kiloa broilerinlihaa, 2 kiloa kalkkunanlihaa ja 12 kiloa kananmunia (Kantar TNS Agri Oy).

Broilerin kulutuksesta noin 85 % on suomalaista, kalkkunanlihasta 68 % ja kananmunista 96 %. Kaikki kotimaassa kuorimunina myytävät kananmunat ovat suomalaisia, mutta kananmunajalosteita kuten munajauheita Suomeen saapuu niin EU-maista kuin esimerkiksi Intiasta ja Argentiinasta. Usein nämä jalosteet päätyvät leipomoihin ja muille jalostajille.

Ulkomainen siipikarjanliha puolestaan päätyy sekä elintarviketeollisuuteen että suurkeittiöihin hotelleihin ja ravintoihin julkiselle ja yksityiselle sektorille. Monen koululaisen itämainen wokkiannos lounaalla saattaa ihan oikeastikin sisältää thaimaalaista broileria. Puolalaista ja saksalaista kalkkunanlihaa löytyy puolestaan usein leikkeleistä ja valmisruuista.

Siipikarja-alalla on tehty vuosikymmeniä töitä sen eteen, että suomalaiset voisivat nauttia maukkaista ja turvallisista kananmunista ja broilerin- ja kalkkunanlihasta. Ruokaturvallisuus, eläinten terveys ja hyvinvointi sekä vastuu ympäristön hyvinvoinnista ovat olleet ohjenuorina tuotantoa kehitettäessä ja siinä on myös onnistuttu. Suomalaisen siipikarjan voidaan rehellisesti sanoa olevan yksi maailman terveimmistä, eikä meillä ole koskaan esiintynyt vakavaa lintuinfluenssaa ja muitakin eläintauteja esiintyy vähän. Siipikarjaa pitää rokottaa ainoastaan harvoja tauteja vastaan, eikä tuotantopolven broilereita ja kalkkunoita rokoteta ollenkaan. EU:ssa on monia maita, joissa lihaksi kasvatettavia broilereita ja kalkkunoita pitää rokottaa kasvatuskauden aikana useita kertoja – antibioottilääkityksistä puhumattakaan.

Suomessa panostetaan eläintautien ennaltaehkäisyyn ja optimaalisiin tuotanto-olosuhteisiin, jolloin antibiootteja tarvitsee käyttää todella harvoin. Edellinen broileriparvi piti lääkitä vuonna 2009. Salmonellaa torjutaan koko alkutuotantoketjussa, myös eläinten maahantuonnissa ja rehuissa, eikä kuluttajien tarvitse pelätä sairastuvansa suomalaisista siipikarjatuotteista. Myös kampylobakteereita esiintyy harvoin. Eläinten terveys on mitä suurimmassa määrin hyvinvointitekijä, ja tältä osin suomalaisen siipikarjan tilanne on huippuhyvä.

Vuonna 2015 siipikarjatuottajille avautui mahdollisuus sitoutua eläinten hyvinvointiohjelmaan ensimmäisenä EU-maana. Tuottajat ottivat ohjelman hyvin vastaan ja sitoutumisaste on korkea: yli 80 % siipikarjatiloista sitoutui ohjelmaan ja broilertuottajista jopa yli 90 %. Toimenpiteenä ohjelmassa on esimerkiksi virikkeet sekä erilaiset tasot, rampit ja orret. Nykyisin moni broileri ja kalkkuna voikin leikkiä roikkuvilla sählypalloilla ja naruilla sekä katsella elämää kasvattamossa korkeammilta paikoilta orsilla istuen.

Koska kotimainen siipikarjan liha on turvallista ja sen tuotannossa huolehditaan myös eläinten hyvinvoinnista, olisi hienoa, että lautasille päätyy mahdollisimman usein kotimaista siipikarjanlihaa. Julkinen hankkija voi vaikuttaa siihen käyttämällä kilpailutuksissa elintarvikkeiden vastuullisuuskriteereitä.

  

HannaHanna Hamina on Suomen Siipikarjaliiton toiminnanjohtaja. Siipikarjaliitto on kohta satavuotias puolueeton siipikarja-alan keskusjärjestö, joka toimii alan organisaatioiden ja tuottajien sekä viranomaisten välisenä yhdyssiteenä. Toiminnan tavoitteena on alan taloudellisen kilpailukyvyn parantaminen, eläinten hyvän terveystilanteen ylläpito ja tuotteiden laadun kehittäminen. Lisätietoja liitosta http://www.siipi.net ja suomalaisesta broilerin tuotantoketjusta: http://www.suomibroileri.fi


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Sivua päivitetty viimeksi 25.2.2018