työmiehet_handu

Blogi

11.5.2016 10.00

EU:n kestävät ruoka- ja ruokapalveluhankinnat osana julkisten hankintojen kokonaisuutta

Kirsi Viljanen, erityisasiantuntija, Maa- ja metsätalousministeriö

Julkisilla hankinnoilla pyöritetään merkittävää kansantalouden moottoria. Vuositasolla pelkästään ruokahankintojen volyymi on yli 300 miljoonaa euroa. Pikkupennosista ei todellakaan ole kyse! Julkisilla hankinnoilla pystytään edistämään aluetaloutta, mutta niillä on myös vaikutuksia ympäristöön, ilmastoon, sosiaaliseen tasa-arvoisuuteen ja pääomaan sekä kulttuuriin. Julkiset hankinnat tulisikin nähdä strategisena kehittämisvälineenä ja innovaatioiden ja elinkeinotoiminnan vahvistajana.

Sipilän hallitusohjelmassa julkisten hankintojen merkitys on huomioitu osana kansantalouden buustausta ja yhteiskunnan pyörittämistä entistä paremmin. Ohjelma lupaa edistää markkinoiden toimintaa, vapaata kilpailua ja pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia hankintaprosesseihin uudistamalla keskeistä lainsäädäntöä ja purkamalla kilpailua estävää toimialakohtaista sääntelyä. Ohjelmaan on myös kirjattu nyt käynnissä oleva hankintalain uudistaminen kansallista etua ja kansalaisten hyvinvointia tukevaksi. Lisäksi tavoitteeksi on asetettu, että 5 prosenttia kaikista julkisista hankinnoista olisi innovatiivisia hankintoja.

 

Ohjelma lupasi myös parantaa elintarvikkeiden vaihtotasetta siten, että kauppatase kasvaisi 500 miljoonalla eurolla. Tämä edellyttää vientitoiminnan vahvaa kasvua, ja tuontielintarvikkeiden korvaamista kotimaan omilla tuotteilla. Osana elintarvikkeiden vaihtotaseen parantamista hallitus lupasi lisätä suomalaisen ruoan käyttöä julkisissa hankinnoissa. Keinoja tämän saavuttamiseksi ovat muun elintarvikkeiden hankintakriteerien edelleen kehittäminen toimijoiden käyttöön, esimerkkien välittäminen hyvistä käytännöistä ja ylipäätään keskustelun ylläpitäminen ruoasta ja sen tekijöistä ruoan arvostuksen nostamiseksi.

 

Omassa kotitaloudessaan kuluttaja voi päättää, minkälaista ruokaa lautaselleen valitsee: ostaako halpaa tuontipossunlihaa, jonka tuottamiseen on tarvittu antibioottirehua, saparot on silvottu yms. vai päätyykö ostoskoriin kotimainen, myös tiukat eläinten hyvinvointisäädökset täyttävä tuote. Julkisissa ruokapalveluissa asiakas on pitkälti hankintoja tekevien päätösten armoilla. Onneksi hankinnoissa on alettu korostamaan alhaisimman hinnan lisäksi laatua. Laajempaa laatukriteereiden käyttöä perää myös uusi hankintadirektiivi.

 

Edellisellä hallituskaudella tehtiin julkisiin elintarvikehankintoihinkin vaikuttavia valtioneuvoston periaatepäätöksiä (Valtioneuvoston periaatepäätökset lähiruoka- ja luomuohjelmista, kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen (cleantech-ratkaisut) edistämisestä julkisissa hankinnoissa sekä kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman uudistuksesta). Nykyinen hallitus sisällytti em. asiakirjat omaan strategiasalkkuunsa. Lisäksi tällä hetkellä valmistellaan periaatepäätöstä, joka sitoisi julkisia hankkijoita ottamaan elintarvikehankinnoissaan huomioon vastuullisuuden ja suomalaisen tiukan lainsäädännön ehdot koskien eläinten hyvinvointia ja muita tuotantotapoja.

 

EU:ssa julkiset hankinnat ovat olleet jo pitkään agendalla nimenomaan ympäristökriteereiden näkökulmasta. Myös ruoalla ja ruokapalveluhankinnoilla on ollut omat kriteerinsä. EU:ssa on nyt käynnissä prosessi, jossa näitä kriteeristöjä uudistetaan. Suomen osalta tehtävää koordinoi Motiva Oy maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta ja rahoitus työhön ohjataan hallituksen kärkihankerahoista. Vaikka kriteerit eivät ole sitovia, monet julkisista hankkijoista niitä soveltavat ja edellyttävät ostamiltaan tuotteilta ja palveluilta. Siksi Suomenkin on tärkeää olla valmistelutyössä mukana, jotta kriteereistä ei tule ainakaan omaa tuotantoamme poissulkevaa, ja että kriteerit huomioivat eri tuotanto-olosuhteet ympäri EU:ta. Motivan vetämä prosessi on avoin, ja kannustankin kaikkia toimijoita olemaan aktiivisesti Motivan asiantuntijoihin yhteydessä, jotta saamme mahdollisimman laajasti käytännönläheisiä kommentteja luonnosteltujen kriteerien toimivuudesta ja sopivuudesta.

 

Kuten tiedettyä, on Suomessa menty kohti suurempia hankintayksiköitä. Tämä osaltaan on hankaloittanut esimerkiksi lähiruoan tietä julkisiin keittiöihin tarjouskilpailujen kohteena olevien volyymien kasvaessa. Vuoden Lähiruokateko -palkinto myönnettiin tänä vuonna Sodankylän kunnalle, joka toiminnallaan osoittaa, että vastavirtaankin voi uida. Sodankylä irrottautui isosta hankintarenkaasta ja hankkii nyt kaikki elintarvikkeet itse. Näin myös pienempien erien lähiruoka on saanut jalansijaa. Tämän mahdollisti uusi tuotantokeittiö, joka alusta lähtien suunniteltiin energiatehokkaaksi, uutta teknologiaa hyödyntäväksi samalla kun tilaratkaisuissa huomioitiin vähemmän käsiteltyjen lähiruokaraaka-aineiden vastaanotto. Sodankylän malli osoittaa, että elintarvikehankinnat vaativat taakseen vahvaa tahtotilaa, ja kunnan päättäjien sitoutumisen, mutta myös tietotaitoa muokata tuotantoprosesseja ja reseptiikkaa. Elintarvikkeiden kilpailutus hoidetaan sitten näihin soveltuvaksi – eikä toisinpäin. Sodankylän esimerkki myös osoittaa, miten hyvin suunniteltu kokonaisuus mahdollistaa paitsi ympäristökriteerien huomioimisen, mutta myös kestävyyden muiden aspektien kuten paikallisuuden, ekonomian ja kulttuurin edistämisen.

 

Kirsi Viljanen – Blogikuva

Kirsi Viljanen
Kirjoittaja on erityisasiantuntijana maa- ja metsätalousministeriössä ja toimii hallituksen lähiruokaohjelman koordinaattorina.

 

 

Linkkejä

  1. Sipilän hallitus - Hallitusohjelma

  2. Elintarvike- ja ateriapalveluiden hankintakriteerit EU:ssa – GPP kriteerien päivitys


  3. Vuoden Lähiruokateko - Palkinto Sodankylän kunnalle

Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Sivua päivitetty viimeksi 27.10.2017