Ajankohtaista 2018

2.1.2018 9.50

Sitra: Kohti Euroopan ensimmäistä EIB-ympäristörahastoa

MMM:n, YM:n ja Sitran asiantuntijat selvittävät tulosperusteisen ympäristörahaston perustamismahdollisuuksia. Potentiaaliset kohteet voisivat liittyä Saaristomeren ravinnepäästöjen ja kuntien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen.

Suomen kiertotalouden toimenpideohjelman yhtenä tavoitteena on käynnistää Euroopan ensimmäinen tulosperusteinen ympäristörahasto eli EIB-rahasto (Environmental Impact Bond) Suomessa vuonna 2019. Se kanavoisi rahoitusta hankkeille ja toimenpiteille, jotka auttavat saavuttamaan etukäteen asetetut, mitattavissa olevat ympäristönsuojelulliset tavoitteet.

Idea on sama kuin tulosperusteisissa hyvinvointirahastoissa (SIB eli Social Impact Bond): yksityiset sijoittajat rahoittavat tavoitteeseen tarvittavat toimet ja julkinen sektori maksaa vain tuloksista.

Suomessa on jo kokemusta useista SIB-rahastoista: käynnissä, rakenteilla tai suunnitteilla on yhteensä kuusi rahastoa, joiden tavoitteet ulottuvat maahanmuuttajien nopeasta kotouttamisesta lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseen.

EIB-hankkeen suunnittelu lähti liikkeelle kaikille avoimessa työpajassa tämän vuoden lokakuussa. Siihen osallistuneet noin 50 asiantuntijaa pohtivat, soveltuisiko hyvinvointipalveluissa kokeiltu SIB-malli myös ympäristö-, biotalous- ja kiertotaloustavoitteiden edistämiseen ja millaisia konkreettisia kohteita ja toimijoita olisi tunnistettavissa.

Hyviä teemoja löytyi useita, ja nyt kahta niistä on päätetty kehittää eteenpäin:

  • Ensimmäisessä tavoitteena on ratkaista kotieläinten lantaan liittyvä ympäristöongelma Saaristomeren valuma-alueella ja kääntää ongelma uudeksi liiketoiminnaksi. Kotieläinten lantaa syntyy Suomessa vuosittain yli 17 miljoonaa tonnia, ja se sisältää valtavasti typpeä ja fosforia. Tavoitteena on saada aikaan systeeminen muutos lannan prosessoimiseksi korkean jalostusasteen lannoitustuotteeksi ja vähentää merkittävästi Saaristomereen päätyviä ravinnepäästöjä. Hankkeesta syntyvinä mitattavina hyötyinä tavoitellaan kasvavaa kierrätyslannoitteiden liiketoimintaa ja matkailua sekä Suomen ravinneomavaraisuuden ja Saaristomeren veden laadun parantumista.
  • Toinen idea liittyy kuntiin ja siihen, miten niitä autetaan siirtymään hiilineutraalisti ja resurssiviisaasti tuotettuihin palveluihin. Hankkeeseen kootaan joukko kuntia, jotka haluavat kehittää yhdessä yritysten ja palveluntuottajien kanssa vaikuttavia ratkaisuja, toimia pienoislaboratoriona uusille innovaatioille sekä sitoutua yhdessä asetettuihin tavoitteisiin. Tavoitteena on leikata osallistuvien kuntien kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosentilla ja samalla vähentää luonnonvarojen käyttöä.

Mitä on vaikuttavuusinvestoiminen?

Vaikuttavuusinvestoiminen (engl. Impact Investing) on keino lisätä yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin tuloksellista yhteistyötä erilaisten hyvinvointi- ja ympäristöongelmien ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi. Sen avulla voidaan toteuttaa huolellisesti suunniteltuja, pitkäjänteisiä ja etupainotteisia investointeja.

Vaikuttavuusinvestoinnille asetetaan aina selkeät vaikuttavuustavoitteet ja taloudelliset tuottotavoitteet, joiden toteutumista mitataan.

Yksi vaikuttavuusinvestoimisen muoto on tulosperusteinen sopimus (SIB tai EIB). Se tarjoaa julkiselle sektorille taloudellisesti riskittömän työkalun, sillä tarvittava toiminta ja palvelut rahoitetaan sijoittajilta kerätyin varoin. Lähtökohtaisesti sijoittajat kantavat hankkeen taloudellisen riskin, ja kunta tai valtio maksaa vain tuloksista. Tulosperusteiset rahastot soveltuvatkin etenkin sellaisille sijoittajille, jotka ovat kiinnostuneita paitsi taloudellisesta tuotosta myös yhteiskunnallisesta kehittämisestä.

Tulosperusteisen hankkeen ytimessä on taloudellinen ja toiminnallinen mallinnus. Mallinnuksen avulla määritellään, mitkä ovat ne keskeiset tekijät (juurisyyt), joihin vaikuttamalla voidaan saada aikaan tavoiteltu, myönteinen ja pysyvä muutos. Samalla kehitetään tuloksellisuuden todentamisessa käytettävät mittarit.

Kertaluonteisen projektin sijasta EIB-hankkeessa tavoitteena on kokonaisuus, josta saatavia oppeja voidaan hyödyntää mahdollisimman laajasti erilaisten ympäristöhaasteiden ratkaisemiseen.

Lisätietoja:

Timo Halonen, erityisasiantuntija, Maa- ja metsätalousministeriö, puh. 029 516 2411

Taina Nikula, neuvotteleva virkamies, Ympäristöministeriö, puh. 0295 250 202

Mika Pyykkö, projektijohtaja, vaikuttavuusinvestoiminen, Sitra, puh. 0294 618 259

Anna Tonteri, johtava asiantuntija, Sitra, puh. 0294 618 220


Palaa otsikoihin



Sivua päivitetty viimeksi 2.1.2018